Saatat saada vilpittömän iloisia ja huojentuneita huomioita siitä että näytät terveemmältä, mutta saatat saada myös töksähtäviä kommentteja siitä että painosi on noussut tai että sinua ei ole näkynyt salilla. Koska et voi kontrolloida kaikkea ympärilläsi voit yrittää muuttaa omaa suhtautumistasi kommentteihin. Sen sijaan että ahdistut ja negatiivinen energia valtaa sinut, voit vastata huomautukseen vaikka että "kiitos, niin olenkin ja minusta tuntuu paljon paremmalta kun suunta on kohti terveyttä". Vastatessasi kommenttiin positiivisella sävyllä viestität samalla itsellesi että tämä on positiivinen asia. Voit myös koittaa muuttaa ympäristön asennetta mutta se ei aina ole mahdollista. Jos sinulla on tiivis sosiaalinen piiri voit halutessasi kertoa jollekin heistä todellisen tilanteen, eli että olet toipumassa hengenvaarallisesta sairaudesta. Näin on mahdollista että sana kulkee muillekin eikä sinun tarvitse kohdata tilannetta jokaisen ystäväsi kohdalla. Voit tottakai kertoa kenelle tahansa tilanteestasi ja siitä ettet toivo kommentteja olemuksestasi.
Mitä mieltä olet ylipäätään ihmisten painosta? Onko se merkityksellinen asia? Ovatko lihavat "huonompia" ihmisiä kuin laihat? Sinun saattaa olla hyvä tarkastella asennemaailmaasi. Jos et yleisellä tasolla ajattele painon olevan merkityksellinen tekijä ihmisen arvossa miksi sitten mahdollisesti mittaroit sillä kuitenkin omaa arvoasi? Mitä paino oikeasti tarkoittaa? Avaruudessa painat nolla kiloa! Mikä silloin muuttuu? Paino ei kerro mitään muista ominaisuuksistasi, ei älykkyydestäsi, persoonallisuudestasi jne.. Ihminen joka on lihava ei oikeastaan ole erilainen kuin ihminen jolla on kiharat hiukset, kyse on vain piirteestä. Sinun olisi aika antaa valta kehollesi ja luottaa siihen että kunhan annat sille riittävästi ravintoa ja lepoa vie se sinut tilaan jossa sinun kokonaisuutena on hyvä olla. Kehosi paino ei ole sinun kontrollissasi, ei nyt eikä kahden vuoden kuluttua.
Jotta sinun olisi helpompi olla toipuessasi kannattaa sinun miettiä triggereitä ja keinoja niiden välttämiseen. Millaisia tunteita esimerkiksi toiset sairastavat sinussa herättävät? Jos huomaat triggeröityväsi, ota etäisyyttä, lopeta esim triggeröivien blogien ja IG-tilien seuraaminen. Onko sinulla sairaudesta muistuttavia vaatteita, sellaisia "tavoitehousuja" esim.? Vie ne keräykseen tai heitä ne pois!! On tärkeää tiedostaa että kehosi on nyt muutostilassa ja saattaa kerätä nestettä jne. Kannattaa käyttää joustavia ja väljiä vaatteita, esim legginssit ja mekko/tunika voivat toimia hyvin tässä vaiheessa. Ehkä juuri nyt sinun ei kannata ostaa paljoa uusia vaatteita koska et tarkkaan tiedä milloin ja mihin kehosi tasapainottuu. Pillifarkut eivät ole nyt ystäväsi! Onko lähipiirissäsi roolimalleja? Henkilöitä, jotka ovat sinut itsensä ja kehonsa kanssa olivat sitten minkä muotoisia ja kokoisia tahansa? Hakeudu heidän seuraansa! Jos taas ympärilläsi on sairautta millään lailla ruokkivia tahoja, pyri välttämään heitä jos mahdollista. Sinulla on oikeus sanoa töissä ruokatauolla että voitaisiinko keskustella muusta kuin laihdutuksesta, terveellisistä elintavoista ja liikkumisesta jos joudut näitä puheita kohtaamaan.
Anna aivoillesi säännöllisesti ja riittävästi ravintoa niin ajatuskin luistaa paremmin ja sinun on mahdollista työstää tähän toipumisvaiheeseen liittyviä haasteita. Tämä on välivaihe, välttämätön sellainen kohti tervettä tasapainoa. Sinun painosi ei nouse ikuisesti, kenenkään ei nouse. Kehollasi on sille ominainen ja sopiva set point, johon se automaattisesti hakeutuu kunhan vain annat sille työrauhan ja rakennusaineita. Sillä ei ole merkitystä mikä on ollut lähtötilanteesi, kehosi tietää mitä se tekee. Luota siihen, anna itsellesi mahdollisuus ja erityisesti älä anna ympäristön vaikuttaa negatiivisesti sinun terveyteesi! Sinä olet kaikkea muuta kuin syömishäiriösi :).
Hurjan hyvä teksti. Väkisinkin sitä ajattelee miten muut suhtautuu, kun on samalla itselleenkin niin ankara. Joinain päivinä tuntuu, että oma kroppa miellyttää, toisinaan taas ei. Suurimmaksi osaksi se tuntuu viholliselta. Helposti tulee ajatuksia siitä kun on esim. Ollut pienimmillään.. vertailee vaatteita ja vanhoja valokuvia. Mutta kaikki vie aikansa, kyllä kroppa ja mieli tasoittuu :)
VastaaPoistaHei, ja kiitos viestistäsi :)
PoistaOn täysin normaalia miettiä, että miten muut suhtautuu omaan muuttuneeseen ulkomuotoon. Itselleen sitä on yleensä ihan liian ankara ja ainakin itse sorrun siihen ajatusmalliin, että muut ajattelevat minusta samalla tavalla. Että olen liian iso, olen epäonnistunut koska olen lihonut, olen hirveän näköinen nyt verrattuna siihen miltä näytin xx kg sitten.
Mutta tässä on se hyvä juttu, että ne ovat ennen kaikkea ajatuksia, jotka ei ole totta. Tai minulle ne on totta ne ajatukset, mutta ne eivät ole se oikea totuus.
Hyvin harvoin muut ihmiset - etenkään ne meille tärkeimmät - ovat yhtä tuomitsevia meitä muita kohtaan kuin itse olemme. Perhe ja ystävät, ei heitä kiinnosta paljonko mun reiden ympärys on, tai onko mun farkut numeroa suuremmat kuin yleensä. He haluavat nähdä meidät onnellisina ja terveinä, ja kroppa on vain kuori. Käytän tässä banaanivertausta: ethän sinä syö banaanistakaan kuorta, vaan se sisus on se banaanin juttu ;)
Ja jos joku tuomitsee sinut kehosi perusteella, arvostelee sitä yhtä rankasti kuin sinä itse, niin hän ei ole sinun arvoisesi eikä sinun tarvitse olla sellaisen henkilön kanssa missään tekemisissä!
Kroppa ja mieli tasoittuu kyllä, anna itsellesi aikaa ja ennen kaikkea armoa. Olet toipumassa hengenvaarallisesta sairaudesta ja kehosi tekee arvokkainta mahdollista työtä parantumisen aikana. On vaikeaa vain käskeä itseään hyväksymään kroppansa, sen rakastamisesta puhumattakaan, mutta askel askeleelta sekin onnistuu, ihan varmasti :)
Tsemppiä sinulle!
-Heidi
Yksi paranemiskertani töksähti pahan kerran siihen, kun mummoni sanoi, kuinka kiva on että olen "pulskistunut" näin paljon. Itku ja vääntöhän siitä seurasi ja lopulta romahdin. Viime kerralla sanoin jo alussa kaikille, että älkää kommentoiko mitään. Silti esimerkiksi poikaystäväni kommentit siitä, kuinka olen kauniimpi ja terveempi satuttivat. Kuka loukkaantuu kauniiksi kehumisesta? Onhan se ihan hullua mistä kaikesta sh vetää herneen nenään.
VastaaPoistaNyt ymmärrän, etten voi vaikuttaa ulkomaailman ajatuksiin ja sanomisiin, ainoastaan omaan reagointiini.
Hei Aino! Voi miten ikävä kuulla :(. On harmillista että ihmiset ympärillämme eivät aina osaa suhtautua toipumiseemme ja sanovat asioita joita ei pitäisi. Minullakin isoäitini on huomautellut kokoni muutoksista ja se ei todellakaan ole ollut minulle hyväksi. Hienoa että olet kertonut ihmisille ympärilläsi siitä etteivät kommentoisi mitään ja kurjaa että kuitenkaan viesti ei sitten ihan tullut selväksi. Se on juuri näin että sh osaa kääntää kaiken hyvän pahaksi. Siinä vain täytyisi sinnikkäästi kääntää ne itse sitten itselleen takaisin hyväksi. Kuulla toisen positiivinen viesti, ei se mitä sh siihen sitten sanoo. Ei helppoa... Se mihin voimme varmuudella vaikuttaa on juuri oma reagointimme. Meillä on avaimet omaan toipumiseemme, muistetaan se!
Poista- Vuokko
Kiva kun tänne ilmestyi kirjoitus aiheesta, jota olen itsekin pohtinut paljon.
VastaaPoistaToisten kommentit satuttavat, varsinkin sellaiset jotka on tarkoitettu ilkeäksi pistelyksi. Kun aloin laihtumaan, sain sekä ihailevia, ilkeileviä että huolestuneita kommentteja.
Ihailevat kommentit lähinnä ärsyttivät, sillä ihan oikeasti haluaako joku olla syömishäiriön vanki? Jos kommentoijat olisivat tienneet, mun elämä oli pinnan alla kaikkea muuta kuin kaunista ja seesteistä. Toisaalta ihailu tuntui myös imartelevalta, mikä osoittaa sitä, kuinka mieli voi sairastua.
Ilkeilevät kommentit tuntuivat kaikkein pahimmilta, sillä niiden oli tarkoitus satuttaa. Jouduin erään sukulaisen silmätikuksi ja sain aina kuulla painostasi ja ulkonäöstäni kurjia juttuja. :(
Huolestuneet kommentit tuntuivat aluksi vähän turhilta, koska kaikkihan oli hyvin. :))))) No, ei ollut ja jälkikäteen ajateltuna juuri nämä ihmiset ovat niitä rakkaita ja läheisiä. <3
Muistakaa, että vaikka ikävät kommentit satuttavat, kertovat ne enemmän kommentoijasta kuin teistä. Olette kaikki upeita juuri sellaisina kuin olette. <3
Hei miss.daisy ja kiitos viestistäsi! Minulla on omakohtaisesti samankaltaisia kokemuksia etenkin sairauden alkuajoilta ja muistan kuinka vaikeilta ja kiusallisilta juuri ilkeilevät kommentit tuntuivat. Kuten sanoit, ikävät kommentit kertovat enemmän kommentoijasta kuin meistä jotka joudumme niitä vastaanottamaan, muistetaan se!
PoistaHyvää sunnuntaita sinulle <3!
- Vuokko
Entäs kun lääkäri sanoo, että kannattaa varoa ettei paino mene kuitenkaan ylipainonpuolelle? Minulle ja myös kaverilleni on näin sanottu. Siinä rupeaa väkisinkin katsomaan ettei koko maailmaa syö altaan, varsinkin kun on jo normaalipainon rajoissa, mutta hoikka vielä..
VastaaPoistaVoi herran jestas miten äärettömän triggeröivä ja epäammattimainen kommentti lääkäriltä! ÄLÄ missään nimessä kuuntele häntä, koska lääkärisi on todella pahasti väärässä.
PoistaEnsinnäkin bmi-taulukko on kehitetty 50-luvulla, jolloin ihminen oli nykyistä laihempi sodan ja eletyn nälänhädän takia. Toiseksi, bmi-taulukko on epärelevantti eikä se kerro totuutta, ja kolmanneksi koskaan, ei koskaan saa syömishäiriöiselle sanoa noin! Lääkärisi on sanonut näin todennäköisesti siksi, että nykypäivänä ylipaino on iso kansansairaus, mutta siltikään se ei oikeuta sanomaan noin sinulle ja kaverillesi!
Ns. ammattilaiset voi tehdä todella paljon vahinkoa tietämättömyydellään. Ei haluta opiskella kuinka hoitaa sh-potilaita, koska sh-potilaat nähdään niin vaikeina ja toivottomina joten on vain parempi antaa olla.
Joten unohda täysin tuon lääkärin erittäin epäasiallinen kommentti.
Sun keho on fiksu. Sillä on oma biologinen normaalipaino, johon se hakeutuu ja jossa se myös pysyy mikäli kehon signaaleja kuuntelee ja tottelee.
Toisen oma normaali voi olla bmi 23, toisen bmi 28 eikä se tarkoita että on ylipainoinen. Me jokainen ollaan erilaisia ja jokaisen setpoint on myös erilainen.
Päin vastoin kuin luullaan, niin MM:n noudattaminen ei tee ylipainoiseksi. Kyse on kehon triagesta, siitä toipumisesta ja lopulta toimintojen normalisoitumisesta koska riittävä ruoka mahdollistaa sen. Tsekkaas tuo FAQ-sivu, koska vastasin sinne vähän samankaltaiseen kysymykseen painosta.
Mutta mä takaan sulle, että mikäli sylt vähintään minimit ja pysyttäydyt kaukana liikunnasta, niin mahdollistat toipumisen ja oman biologisen normaalipainon saavuttamisen.
Lääkärisi on erittäin pahasti väärässä, joten on parasta olla kuuntelematta tuollaisia möläytyksiä, joita olen itsekin saanut ns. "hoitotiimiltäni". Kukaan ei voi asettaa sulle hoidon fyysisiä tavoitteita, vain kehosi voi sen tehdä koska se tietää mitä se tekee.
Joten luota kroppaasi, se on fiksu!
-H.
Pelkään sitä, että nyt kun olen lihonut muutaman kilon ja vielä pitäisi saada reippaasti kiloja lisää, kuulen kommentteja ja huomauttelua siihen liittyen. Huomauttelu laihtumisesta (varsinkin ilkeät sellaiset tai vitsailu) tuntui vain pahentavan syömishäiriötä ja mitä sitten kommentointi painon noususta... Tuntuisi jotenkin helpommalta, että saisin rauhassa parantua ja yrittää oppia hyväksymään oma kehoni sellaisena kuin se on terveenä. Toisaalta ymmärrän, että kaikki eivät välttämättä tarkoita mitään pahaa kommenteillaan. Itselleni olisi vain helpompi, etten kuulisi minkäänlaisia kommentteja tai huomauttelua.
VastaaPoistaHei, ymmärrän. Olisiko sinun mahdollista vaikka miettiä valmiiksi jokin vastaus jos joku kommentoi asiaa? Tai mitä jos kertoisi valmiiksi läheisimmille ihmisille millaista suhtautumista heiltä toivoo (eli vaikka sitten etteivät kommentoisi lainkaan)? Ja jos pystyisi kääntämään mahdollisen kommentin omassa mielessään positiiviseksi, toipumista tukevaksi? Tsemppiä!
Poista- Vuokko