Syömishäiriöstä toipumisen vaiheet; lopussa kiitos seisoo

Your Eatopia sivustoon perustuen syömishäiriöstä toipuminen voidaan jakaa neljään vaiheeseen sen mukaan mitä kehossa tapahtuu toipumisen edetessä. Vaiheet eivät ole lineaarisia, eli on täysin normaalia että välillä siirtyy edelliseen vaiheeseen vaikka olisi edennyt jo seuraavaan. Keho ei ole mekanistinen kone vaan pikemminkin ekosysteemi, joka toimii kokonaisuutena. Syömishäiriöstä toipumisen kesto voi vaihdella 3-24 kuukauden välillä mutta 3 kuukautta on todella harvinaista ja pikemminkin voisi sanoa että 18 kk on keskimääräinen aika toipumisen saavuttamiselle (ns. remissio).

Toipumisprosessin tavoitteena on saavuttaa uusi normaalitila, jossa kehon toipumisen lisäksi aivot ovat kyenneet muodostamaan uusia yhteyksiä sairaiden ajattelumallien tilalle. Toipumista voi verrata kolmijalkaiseen tuoliin, yksi jalka edustaa riittävää energiansaantia, toinen lepoa ja kolmas aivojen uudelleenharjoittamista. Muista, että toipumista ei tule tehdä ilman lääkärin valvontaa!

Tosiaan, toipuminen voidaan jakaa neljään vaiheeseen joista viimeinen on kriittinen lopetusvaihe. Seuraavassa vaiheet yksi kerrallaan:

1. vaihe: Nesteen kertyminen (edema).
Keho tarvitsee vettä solutason korjauksiin ja maksan sekä munuaisten toiminnan normalisoimiseen. Nesteen kertyminen vaihtelee ja saattaa tehdä olon tukalaksi ja araksi. Älä mene vaa`alle! Nesteturvotus vähenee yleensä toisena kuukautena jos jatkat riittävää syömistä ja lepoa. Tässä vaiheessa saatat kärsiä myös ruoansulatusvaikeuksista. Yksi apukeno on jakaa ruoka pienemmiksi annoksiksi ja syödä useita kertoja päivässä, siitä asti kun heräät, siihen saakka kun menet nukkumaan. Vatsan tyhjeneminen nopeutuu vähitellen kun jatkat riittävää syömistä. Älä myöskään juo suuria määriä vettä vaan pyri nauttimaan nesteet energiapitoisina juomina. 

On todennäköistä, että tunnet itsesi nyt hyvin uupuneeksi, rekan alle jääneeksi. Tämä on normaalia ja hyvä asia sillä vihdoin keho kykenee viestittämään aivoille siitä mitä tarvitsee. On tärkeää, että pidättäydyt liikunnasta. Koita harjoittaa erilaisia huomion siirtämisen tekniikoita ja korvaa liikunta muulla tekemisellä. Tässä vaiheessa toipumista saatat kokea ns. Honeymoon-periodin, kuherruskuukauden, jossa koet suurta helpotusta ja iloa syömisestä kun vihdoin annat itsellesi luvan syödä ja levätä. On myös mahdollista että tämän seurauksena syömishäiriö reagoi ja astuu taas kuvioihin ja ahdistus kasvaa. Muista että kehosi tietää mitä se tekee ja mitä se tarvitsee! Kenenkään paino ei nouse loputtomiin ja jokaisella meillä on oma biologinen hyvinvointipaino johon kehomme haluaa meitä viedä. 

2. vaihe: Elinten korjaaminen (vital organ insulation).
Nyt olemme päässeet vaiheeseen, jossa keho pyrkii suojelemaan sisäelimiä mahdollista tulevaa nälänhätää vastaan. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että keho kerää rasvaa vartalon keskialueelle, vatsan seudulle. Tämä siksi että keho pyrkii suojelemaan sisäelimiä hypotermialta. Jos jatkat toipumista loppuun saakka, muokkautuu kehosi kuitenkin uudelleen kun keskivartalon rasvakudoksella ei ole enää tuota tärkeää tehtävää ja kehosi luottaa siihen ettet enää aiheuta sille hätää. Tässä vaiheessa on mahdollista että painosi nousee väliaikaisesti korkeammaksi kuin mikä biologinen set point sinulla on. Tämä johtuu siitä että keho pyrkii saavuttamaan oikean rasva-rasvaton massa -suhteen kehossa. Tämä toipumisen vaihe koettelee todennäköisesti enemmän tai vähemmän mutta on todella kriittistä että jatkat eteenpäin. Sinun on mahdollista saavuttaa täysi toipuminen mutta se vaatii sinnikkyyttä.

3. vaihe: Luut ja lihakset, melkein perillä.
Tässä vaiheessa luusto alkaa vahvistua ja kehon uudelleen muokkautuminen (redistribution) tapahtua. Kynnet, hiukset ja iho saavat osansa energiasta. Myös tunne-elämän tasolla tapahtuu myönteisiä muutoksia. Tämä vaihe voi käynnistyä 4-6 kk vaiheessa mutta myös 8-12 kk tienoilla. 

4. vaihe: Remissio vai relapsi?
Paino nousee usein edellä esitettyjen vaiheiden läpi koska
aineenvaihdunta käy säästöliekillä mutta nyt energia alkaa suuntautua elimistön jokapäiväisen toiminnan ylläpitämiseen. Tämä tarkoittaa sitä että paino pysyy samoilla energiamäärillä kuin mitä se tähän saakka nousi toipumisvaiheessa. Tässä vaiheessa voit myös alkaa harjoitella nälkäsignaaleihin luottamista, eli kuunnella kehoa siinä mitä ja kuinka paljon se haluaa syötävää. Jos kuitenkin alat rajoittaa syömisiäsi, uhka retkahdukselle on suuri. Et saa koskaan enää rajoittaa syömisiäsi tai toteuttaa laihdutuskuureja!! Jos kuitenkin retkahdat tässä vaiheessa saatat kokea Reverse-Honeymoon periodin, eli käänteisen kuherruskuukauden. Syömisten nipistäminen tuo sinulle hetken helpotuksen ja tunteen kontrollista mutta totuus on että koskaan et voi kuitenkaan löytää sopuratkaisua tai neuvotella syömishäiriön kanssa ja se ottaa sinusta vallan. Kehosi voi olla terve vain sen optimaalisessa ihannepainossa (set point) ja jokaisella meillä se on yksilöllinen. 

Lähde siis rohkeasti matkalle, jossa löydät itsesi uudelleen syömishäiriön valloittamasta sinusta! Anna kehollesi aikaa ja rauhaa toipumiseen ja muista että lopussa kiitos seisoo! Sinulla kuten meillä kaikilla on oikeus hyvään elämään, elämään ilman syömishäiriön varjoa. Älä pelästy prosessin vaiheita, mista että kehosi on viisas ja tietää mitä tekee kun vain saa rauhan korjausprosesseille!


- Vuokko

Alkuvaiheen kompastuskiviä ja niiden selättäminen, osa 1

Parantumisvaiheessa ja etenkin sen alussa joutuu silmäkkäin muutamien ongelmien kanssa: turvotuksen ja huonosti toimivan ruoansulatuksen kanssa, extreme hungerin kanssa sekä ruoan lisäämisen kanssa.
Tämä postaus keskittyy ongelmaan nimeltä turvotus: miten selvitä sen kanssa?

Turvotus

Turvotusta esiintyy sekä nesteturvotuksena että vatsan turvotuksena, ja se on kehon keino korjata vaurioita. Syömishäiriössä yksilö usein toteuttaa kroppaa kuivattavia menetelmiä (oksentaminen, laksatiivit, diureetit, saunominen, pakkoliikunta, nesteen nauttimisesta kieltäytyminen), ja 70% nestettä oleva kroppa kuivuu. Kun se viimein saa taas riittävästi ravintoa ja nestettä, mitä tapahtuu? Kaikki ne rutikuivat solut täyttyvät nesteellä ja ihminen turpoaa. Pahin virhe tässä vaiheessa on säikähtää turvotusta ja kompensoida sitä kuivattamalla kehoa lisää, jolloin kehon signaalit menevät vielä pahemmin sekaisin ja korjausprosessi jää pahasti kesken.

Mietitäänpäs asiaa toisenlaisen esimerkin kautta.
Olet juuri ostanut uudet makeat kengät ja laitat ne shoppailureissulle jalkaan. Kun illalla viimein otat kengät pois huomaat miten kengät ovat hiertäneet rakot kantapäihin. Rakkoon syntyy vesikello, jonka tarkoitus on suojata rikkoutunutta ihoa ja korjata vaurio, ja kun vaurio on korjattu niin vesikello laskee.
Mutta jos menet puhkaisemaan rakon syntyy ongelmia: iho on rikki ja nyt alttiina tulehduksille, ja myös rakko on huomattavasti kipeämpi ja se pahenee laastarista huolimatta.
Eli nesteturvotus on kehon keino korjata vaurioitunutta aluetta: mitä suurempi vaurio, sitä suurempi turvotus.

kuva täältä

Mitä voit tehdä? 
Ensinnäkin syödä vähintäänkin minimit ja nauttia riittävästi nesteitä. Kun keho saa koko ajan ravintoa ja nestettä, sen korjausprosessi helpottuu pikkuhiljaa ja myös turvotus helpottaa. Keho kun toimii niin, että niukka nesteen nauttiminen lisää turvotusta, koska se laittaa sydämen tekemään ylitöitä; kun keho saa riittävästi nestettä, se uskaltaa luopua turvotuksesta ja nesteiden vaihtuminen solutasolla paranee.
Ravinnon lisäksi lepo, lepo ja vielä kerran lepo! Liikunta on ehdottoman kiellettyä siksi, että tässä vaiheessa parantumista se vain hajottaa kudoksia ja kehoa. Keho myös tulkitsee liikunnan hätätilana, stressitekijänä, rajoittavana käyttäytymisenä ja nostaa kortisolitasoja (eli stressihormonia). Kun normaali, terve ihminen liikkuu hän pystyy vastaamaan liikuntaan ravitsemuksella; kun syömishäiriöpotilas liikkuu, keho ei pysty korjaamaan vaurioita vaan liikunta synnyttää niitä lisää nostattaen kehon stressitasoa yhä korkeammalle, jolloin keho tulkitsee yleisen hätätilan tulleen eikä siihen auta edes liikunnan kuluttamaan energiamäärään vastaaminen ruoalla.
Joten lepää! Vältä turhaa kofeiinia, koska se kuivattaa kehoa. Pysy kaukana diureeteista ja laksatiiveista sillä niistä on vain harmia.

Entäpäs sitten se toinen turvotus, vatsan turvottaminen ja hidas ruoansulatus?
Vatsa turpoaa ja ruoansulatus on hidas, koska ne ovat olleen unessa nälkiintymisen aikana. Kun vatsa ja ruoansulatuselimistö ei saa riittävästi ruokaa, toiminta hidastuu, suoli hidastuu, jopa ruoansulatusentsyymien toiminta hidastuu. Tämän takia monelle kehittyy ns. sekundaarisia intoleransseja ruoka-aineita kohtaan vaikka oikeasti minkäänlaisia ruoka-aineallergioita ei olisi olemassakaan; nämä sekundaariset yliherkkyydet yleensä lakkaavat myöhemmin, kun kropan ravitsemustila on jälleen parempi ja kroppa on jälleen tottunut niihin tehtäviin, jotka ovat sille tarkoitettuja.
Joten mikä on vatsan reaktio kun se yhtäkkiä saakin ruokaa? Se menee kuin shokkiin eikä tiedä miten käsitellä ruokaa. Ruoansulatus on todella hidas, vatsa turvottaa eikä välttämättä toimi jopa viikkoon, tai vaihtoehtoisesti vatsa ei tiedä miten käsitellä ruokaa ja menee ihan sekaisin. Kivut voivat olla kovia, närästää, oksettaa, röyhtäyttää... you name them. Ja kun vielä pitäisi pystyä syömään lisää, vaikka ruoka kirjaimellisesti painaa kurkunpäätä ja turvonnut vatsa painaa keuhkoja tehden hengittämisen vaikeaksi!
Tässä vaiheessa kaikkein paras on pysyä loitolla paljon kuitua sisältävistä ruoista, koska mitä tapahtuu jos ääriään myöten turvonnut vatsa saa ison annoksen kuitua, sanotaan vaikka parsakaalta ja kokojyvätuotteita? Aivan, se turpoaa lisää.
Lisää kunnolla rasvaa ruokaan, pysy kaukana kokojyvätuotteista ja kuitupitoisista ruoista. Mikäli tiedät tuoreen leivän turvottavan, vältä sitä. Mitä prosessoidumpaa ruokaa sen parempi, koska kroppa ei joudu tekemään niiden kohdalla ylenmääräistä työtä pilkkoakseen sitä ruokaa.
Vältä hiilihapollisia juomia, purukumeja, Questbareja ja muita sokerialkoholeja sisältäviä ruokia (eli siis käytännössä tuotteita, joissa sokerit on korvattu polyoleilla) sekä muutenkin ylenmääräistä proteiinin saantia. Proteiini on kyllä tärkeää saada, mutta parantumisvaiheessa liiasta proteiinista on vain haittaa; ihmiskeho pystyy hyödyntämään vain pienen osan proteiinia, jolloin ylimääräinen rasittaa munuaisia. Sen sijaan hiilihydraatit ja rasvat ovat niitä, joita kroppa tarvitsee kaikkein kipeimmin eikä niitä voi koskaan saada liikaa!
Eli siis maapähkinävoita ja vaaleaa leipää? Kyllä!
Niille, jotka miettivät sitä että lihooko ihminen eri tavalla eri ruoka-aineista, niin ei. 300 kalorin edestä saatu parsakaali tukkii vain vatsan ja aiheuttaa todella epämiellyttävän turvotuksen, kun taas 300 kalorin edestä saatu suklaa sulaa huomattavasti helpommin aiheuttamatta tukalaa oloa.

vasen kuva otettu illalla, oikea taas aamulla ennen aamupalaa. Joten kyllä, turvotus menee ohi!

Mikä sitten auttaa sietämään turvotusta?
Kärsivällisyys, ja aika ja riittävä syöminen. Olipa sitten kyseessä nesteistä tai nesteturvotusta tai vatsan turvotuksesta, niin se on aina pahin alussa ja helpottaa pikkuhiljaa. Nesteiden riittävä nauttiminen auttaa asiaa, joten pidä huoli siitä, että juot riittävästi (mutta ei liikaa!!!) vettä. Lämpöpakkaus vatsalla myös helpottaa oloa jonkin verran, ja rauhallinen kävely myös auttaa suolistoa toimimaan. Pidä huoli siitä, että syöt pitkin päivää energiapitoisia ruokia - pähkinöitä, suklaata, maapähkinävoita, jäätelöä, keksejä, kuivattuja hedelmiä, muroja, suolakeksejä suklaalevitteellä... - niin ruoansulatussysteemi muistaa pikkuhiljaa jälleen oman tehtävänsä.


Yksi hyvä apukeino on käyttää ruoansulatusentsyymivalmisteita, joita löytyy ihan apteekista sekä luontaistuotekaupoista. Olen itse käyttänyt näitä Elivon ruoansulatustabletteja sekä näitä Enzymedican Digest Basic -kapseleita, joita olen tilannut iHerbistä. Enzymedicalla on valikoimissaan useita erilaisia ruoansulatusentsyymejä vahvuudeltaan, joten mikäli tämä Basic ei ole riittävä, voit ehdottomasti kokeilla vahvempia, esim. Digest Goldia, Gold +:aa tai jos reagoit hyvin voimakkaasti laktoosiin, niin Lactoa, tai gluteeniyliherkille GlutenEasea. Enzymedicaa myydään myös tavallisissa luontaistuotekaupoissa, mutta niiden hinta on iHerbistä tilattaessa huomattavasti edullisempia.
Mikäli suuri ongelma on vatsan toiminta (tai toisin sanoen toimimattomuus), niin kotikonstina suosittelen itse kokeilemaan luumuja, tai pahemmissa tapauksissa kääntymään apteekin hellävaraisten vatsan pehmittäjien puoleen. Mutta pysy kaukana laksatiiveista, koska niillä syntyy vain vahinkoa.


Turvotus on ikävä ja kiusallinen vaiva, mutta se on kehon luonnollinen reaktio ja se kyllä helpottaa! Yleensä se turvotus tuntuu itsestä kaikkein pahimmalle: ainakin itse olen tuntevinani aina aamuisin, miten mun kasvot ovat niin kamalan turvonneet, vaikka mitään turvotusta ei olisi muiden silmiin edes havaittavissa kovinkaan paljon. Löysä ja rento vaatetus on tässä vaiheessa hyvä idea.
Ja lopuksi: se kyllä menee ohi :)


<3: Heidi

Quasi-recovery, sudenkuoppa vai askel parempaan?

Toipuminen on rankkaa. Syömishäiriön ääni on läpitunkeva ja saa aikaan tarpeen toimia sen sanelujen mukaan. Vaikka olet tehnyt päätöksen toipua, saattaa olla että huomaat tekeväsi kompromisseja sairauden kanssa. Alat kompensoimaan syömisiäsi tai muuten ylläpidät syömishäisiön sanelemaa kontrollia.

Kun olet syvällä sairauden syövereissä et edes pyri vastustamaan sairauden ääntä. Toimit sen mukaisesti, kenties liikut pakonomaisesti, syöt niukasti ja noudatat erilaisia ahdistusta lievittäviä rituaaleja ja käytät kompensaatiokeinoja. Ruoka, syöminen ja syömättömyys täyttävät ajatuksesi. Muulle ei jää tilaa. Kun lähdet toipumisen tielle tämä kuvio on rikottava. Täydessä toipumismoodissa ollessasi syöt tarvittavat minimimäärät ja yli, et liiku, et kompensoi, etkä millään tavoin mittaa tai punnitse itseäsi. Sinulla on ehkä terapeutti tukenasi ja työstätte sairaiden ajatusten tilalle terveempiä, toimivampia ajatusmalleja. Jos kuitenkin jäät aktiivisen sairastamisen ja täyden toipumisen väliin olet ns. quasi-recoveryssä, tilassa jossa et enää aktiivisesti pyri syömään vähempää, pudottamaan painoa tai saavuttamaan tavoitekehoa mutta jossa kuitenkin jatkat päivittäisen energiavajeen kerryttämistä kehoosi. Tämä voi tapahtua liiallisen liikunnan kautta tai siten, että syöt päivittäin alle minimienergiamäärien tai molempien edellä mainuttujen kautta.

Quasi-recoveryssä et enää harjoita aktiivisesti (tai olet vähentänyt) kompensaatiokeinojen käyttöä ja olet lisännyt energiamääriä. On mahdollista että painosi nousee tässä tilassa huolimatta siitä, että syöt alle suositusten. Tämä ei kuitenkaan tarkoita että kehosi toipuu. Itse asiassa jos elimistösi on jatkuvasti tilassa, jossa energiansaanti ei kohtaa tarvetta, ei kehon sisäisille korjausprosesseille jää energiaa. Pelkkä painon normalisoituminen ei siis tarkoita kehon kokonaisvaltaista toipumista. Painon on mahdollista nousta niukallakin energialla johtuen kehon säästöliekistä, johon se menee aliravitsemustilassa eli tilassa, jossa energiansaanti on liian vähäistä kehon tarpeeseen nähden.

Quasi-recovery ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita huonoa. Nimittäin se on toki keholle verrattaen parempi tila kuin aktiivinen syömishäiriö. Mutta siihen ei tule tyytyä koska jokainen meistä ansaitsee täyden toipumisen, omaan setpointtiin (biologinen normaalipainoalue) pääsemisen ja aineenvaihdunnan normalisoitumisen. Ilman riittävää energiaa (MinnieMaudin minimit ++) ja lepoa ei toipumistyötä ole mahdollista saattaa loppuun. Quasi-recovery voi toimia hetkellisenä välietappina jos hyppääminen suoraan täyteen toipumismoodiin tuntuu mahdottomalta. Älä kuitenkaan jää quasi-moodiin ja jos mahdollista pyri hyppäämään suoraan sen yli ja antamaan kehollesi kaikki se mitä se tarvitsee! Muista että mikään ei ole liikaa!

- Vuokko


Ps. Kirjoittamani tekstit sisältävät tietoa ja ajatuksia toipumiseen liittyen mutta sinä olet se joka olet vastuussa omasta elämästäsi ja valinnoistasi <3.

Miten päästä alkuun?

Ihan ensinnäkin: hyvä päätös. Paras, jonka olet koskaan tehnyt ja tulet koskaan tekemään on se, että päätät taistella syömishäiriötä vastaan.
Miksi luulet, että syömishäiriöiden sanotaan olevan tappavimpia kaikista mt-häiriöistä?
Koska ne todella tappavat.

Joten seuraava asia on se miten tässä oikein edetään ja miten koko puuha aloitetaan! Näihin kahteen kysymykseen saat vastaukset tässä postauksessa.

Sinulla on kaksi konkreettista asiaa tehtävänä: ruoan määrän lisääminen sekä ehdoton lepo. Et saa urheilla, siihen sinulla on ehdoton kielto!
Ruoan määrän lisäys on syytä tehdä varovaisesti refeeding oireyhtymän välttämiseksi. Lyhyesti sanottuna refeedin oireyhtymä on jopa kuolemaan johtava oireyhtymä, jota tavataan ihmisillä ravitsemustilannetta normalisoidessa, etenkin sen alkuvaiheessa. Tällöin nesteiden ja elektrolyyttien tasapaino häiriintyy vakavasti ja ilman hoitoa se voi johtaa kuolemaan. Suurimmassa riskissä ovat sellaiset potilaat, jotka ovat olleet ravinnotta yli 5 vuorokautta.
Myös ne henkilöt, jotka ovat saaneet alle 1000 kcal/vrk, tulee nostaa ruoan määrää varovaisesti.

Miten sitä ruokaa sitten lisätään?
Nyrkkisääntönä pidettänee sitä, että ruokaa lisätään 200-300 kalorilla 2-3 päivän välein mikäli olet elänyt 0-1000 kalorilla ennen. Eli ensimmäisenä päivänä syöt 1200 kcal ja pitäydyt siinä parin päivän ajan ja nostat sitten 1500 kcaliin ja pysyt siinä parin kolmen päivän ajan, jne.
Kun olet päässyt 2000 kcaliin, voit hypätä suoraan 3000 kcaliin ja pitää sen miniminä. Korostan vielä, että 2500-3000 kcal on minimi, ja vaikka sun minimi olisi 2500 kcal, on aina parempi syödä kolmetonnia, ja liikaa ei ole mahdollista syödä!

Alussa usein isona ongelmana on ruoansulatus ja vatsan totuttamien jälleen ruokaan, joten vatsasi kannalta on todella hyvä idea välttää täysjyvätuotteita ja muita kuitupitoisia ruoka-aineita, lisätä kunnolla rasvaa "voitelemaan" ruoansulatuselimistöä, syödä pieniä määriä runsaasti energiaa sisältäviä ruokia ja syödä usein.


Lopuksi: kuuntele itseäsi. Mitä sinun tekee mieli syödä? 
Mielihalusi kertovat kehosi puutostiloista, joten älä epäröi tarttua suklaalevyyn jos sitä himoitset. Suklaa on kehollesi ystävä nyt: paljon kaivattuja hiilihydraatteja ja rasvaa hyvin helposti ja vielä paremmalta maistuvassa muodossa, nams! :)

Lisää tietoa liikuntakiellosta, miksi näin? Täällä, ja täällä.
Refeeding oireyhtymästä lisätietoa täällä. 
Kuinka jakaa ruokia ja vinkkejä aterioille, täällä.  

<3: Heidi

Hei, tervetuloa, moi ja mitäpä kuuluu

Hei!

Ehkä ihmettelet (tai ehkä et) mikä ihme tämä sivusto oikein on. Eikö noita syömishäiriö- tai parantumisaiheisia blogeja jo ole ihan tarpeeksi?

Tämä blogi on täällä auttamassa Sinua.
Koska olet täällä, kärsit jonkinlaisesta syömishäiriöstä ja toivon mukaan haluat siihen apua. Käyt ehkä psykologilla/lääkärillä/psy. sairaanhoitajalla/terveydenhoitajalla juttelemassa tai et ole koskaan edes kuullut heistä. Tai ehkä olet juuri osastolla tai sieltä päässyt.
Mutta haluat muutosta tilanteeseen.

Tämä blogi on saanut alkunsa ylläpitäjien pitkästä sairaushistoriasta ja turhautuneisuudesta, koska saatu hoito ei ole toiminut. Ravitsemusterapeuttien suunnittelemat ateriasuunnitelmat voivat todella toimia niin hyvässä kuin pahassa: mitä tehdä kun on nälkä, mutta ateriasuunnitelma ei salli syödä vielä?

Tämän blogin parantumismenetelmä perustuu USA:ssa kehitettyyn MinnieMaudiin (lyhenne MM), josta lisätietoa täällä. Lyhyesti sanottuna MinnieMaud on perustettu Minnesota Starvation Studyn ja Maudsley-lähtöisyyden pohjalta, ja se on suunniteltu kaikille RED-potilaille eli anoreksia-, bulimia-, ortoreksia- ja anorexia athletica-potilaille. RED on lyhenne sanoista restrictive eating disorders.
MinnieMaudin noudattaminen perustuu kahteen perusperiaatteeseen: tiettyjen minimien syöminen sekä totaalilepo.

Syy siihen miksi tämä blogi on niin voimakkaasti keskittynyt MinnieMaudiin on se, että se toimii. Se todella toimii. Se mahdollistaa täyden niin fyysisen kuin psyykkisen toipumisen. RED - eli anoreksia, bulimia ja ortoreksia - ovat nimensä mukaisesti rajoittavia syömishäiriöitä, ja MM ei tunne rajoitteita ruoan suhteen. Itse asiassa, sinun RED-potilaan ei ole koskaan mahdollista syödä liikaa.

Tämä blogi on todella vasta alussa, joten pyydämme kärsivällisyyttä: lisää materiaalia tulee kyllä! :)
Kysymyksiä saa ja pitää esittää, ja tulemme kokoamaan esimerkiksi FAQ-osion, jossa vastataan usein esitettyihin ja yleensä eniten mieltä vaivaaviin kysymyksiin.

<3: Heidi