tiistai 4. lokakuuta 2016

Ateriaesimerkkejä

Olen huomannut, että yksi eniten kysymyksiä aiheuttava aihe MinnieMaudissa on ateriat. Millä tavalla pitää syödä, että saa minimit täyteen?
Joten tässä postauksessa avaan vähän tätä asiaa ja annan erilaisia esimerkkejä siitä, millaisia voi ateriat ja välipalat olla.

Ihan ensiksikin kannattaa vaihtaa kaikki kevyet ja rasvattomat tuotteet normaaleihin tuotteisiin. Eli esim. kevytjuusto normaaliin, rasvaton maito kevyeeseen tai täysmaitoon, rasvattomat rahkat normaaleihin jogurtteihin jne. Tämä siksi, että joudut syömään kevyttuotteita huomattavasti enemmän verrattuna normaaleihin tuotteisiin saadaksesi tarvittavan energiamäärän täyteen. Lisäksi kevyttuotteet ovat lähes aina syömishäiriön sanelema asia, joten parantumisesi kannalta on olennaista pystyä syömään muita kuin kevyttuotteita.

Mikäli sinulla on ateriasuunnitelma käytössä voit totta kai jatkaa sen noudattamista, mutta lisää energiaa pienillä muutoksilla, kuten juurikin noiden kevyttuotteiden korvaaminen aidoilla, rasvan käyttö, erilaiset naposteltavat ja levitteet kehiin, jne.
Tärkeintä on se, että saat energiaa tasaisesti pitkin päivää, esimerkiksi jokainen ateria sisältää 600 kcal ja syöt 5-6 krt päivässä = 3000 - 3500 kcal!
 

Aamiainen

Vaihtoehto 1: Astetta parempi kaurapuuro
Tee kaurapuuro maitoon (joko kevyt- tai täysmaito, tai vaihtoehtoisesti manteli-, kookos-, riisi- tai jotain muuta vastaavaa maitojuomaa) niin, että hiutaleita on 1,5 dl (40-50 gr) ja nestettä 2 dl.
Lisää joukkoon reilu ruokalusikallinen (~ 20 gr) maapähkinävoita tai jotain muuta haluamaasi levitettä (esim. Nutellaa tai suklaalevitettä) tai öljyä.
Voit lisätä joukkoon reilun ruokalusikallisen jotain siemeniä tai pieni kourallinen pähkinöitä (~ 15-20 gr) tai kuivattuja hedelmiä.
Banaani tai kaksi pienempää hedelmää tai lasillinen mehua.

40 gr kaurahiutaleita mantelimaitoon tehtynä, banaani, soijakookosjogurttia 50 gr,
raejuustoa 50 gr, maapähkinävoita 20 gr, pieni kourallinen kuivattuja hedelmiä

Vaihtoehto 2: Suklainen leipä- ja jogurttiaamiainen
Kaksi viipaletta leipää tai 4 riisikakkua, joiden päällä reilusti levitettä (voi, maapähkinävoi, Nutella, suklaalevite...) ja puolikas banaani.
Jogurttia (ei rasvatonta tai kevyttä!), johon lisää toinen puolikas banaania, ruokalusikallinen kaakaojauhetta/vastaavaa, 4 ruokalusikallista muroja tai mysliä, reilu ruokalusikallinen haluamiasi siemeniä tai pähkinöitä (n. 15-20 gr).
Kuppi kaakaota tai chai lattea tmv.

Lounas ja päivällinen

Pastaa 80-100 gr (keittämätön paino!), haluamaasi lihaa tai kanaa tai kalaa tai tofua minimissään 50 gr öljyssä paistettuna.
Pieni kourallinen salaattia.
Leipä levitteellä ja päällisillä.
Lasillinen (n. 2 - 2,5 dl) kevyt- tai täysmaitoa.
Jälkiruoaksi esim. suklaata (n. 30 gr) tai 3 täytekeksiä tai 6 tavallista keksiä tai 50 gr irtokarkkeja

300 gr kirjolohikiusausta, kurkkua, 50 gr raejuustoa; jälkiruoaksi 1 vanukas ja 80 gr
irtokarkkia


Iltapala

Vaihtoehto 1: Karjalainen
Kaksi isoa tai kolme pientä karjalanpiirakkaa voilla ja juustolla.
Yksi banaani tai kaksi pienempää hedelmää tai lasillinen mehua.

3 pientä karjalanpiirakkaa, joista kaksi voilla ja juustolla, yksi maapähkinävoilla
ja banaanilla, 1 vanukas, 1 hedelmä = 700 kcal

Vaihtoehto 2: Maapähkinävoiunelma
Kaksi leipää tai 4 riisikakkua reilulla kerroksella maapähkinävoita (ruokalusikallinen leipää kohti), yksi banaani siivuttuna leipien päälle.

kaksi maapähkinävoi-banaanileipää sekä kreikkalainen jogurtti = 600 kcal

Vaihtoehto 3: Pieni mutta paljon energiaa
100 grammaa kuivattuja hedelmiä ja pähkinöitä.
Lasillinen mehua sekä haluamasi tuore hedelmä.

Vaihtoehto 4: Herkullinen
Haluamiasi keksejä n. 60 gr (esim. 6 kpl Oreo-keksejä tai 12 kpl pieniä keksejä).
Iso lasillinen kevyt- tai täysmaitoa.
70 gr kuivattuja hedelmiä.

2 mp-banaanileipää, hedelmäsalaatti rahkalla ja maapähkinävoilla ~ 600 kcal


Välipala

Vaihtoehto 1: makean suolainen unelma
6 suolakeksiä, 60 gr maapähkinävoita tai Nutellaa tmv haluamaasi levitettä.
Banaani tai kaksi pienempää hedelmää tai lasillinen mehua.

Vaihtoehto 2: Suklainen
100 gr suklaata.

Vaihtoehto 3: On the go
Croissant tai jokin muu isohko leivos.
Banaani tai kaksi pienempää hedelmää.
Kuppi kaakaota tmv.



Huomio!!

Nämä ovat vain ehdotuksia ja itse hyväksi koettuja keinoja, ja näitä voi varioida todella paljon. Jokainen ateria ja välipala sisältää n. 600 kcal: osa voi olla 620, osa 590, mutta keskimäärin 600 kcal.
Mikäli minimisi on 2500 kcal, voit koostaa sen niin, että syöt 600 kalorin aamiaisen, lounaan ja päivällisen, ja kaksi 300 kalorin välipalaa.
Esimerkki 300 kalorin välipalasta: suklaapatukka ja hedelmä tai croissant ja hedelmä tai täytetty donitsi ja hedelmä tai 4 suolakeksiä maapähkinävoilla/Nutellalla tai muulla vastaavalla.
Tai toinen vaihtoehto on jakaa jokin välipalaehdotus kahteen osaan.
Mikäli minimisi on 3000 kcal, syö jokaisella aterialla 600 kcal, ja viisi ateriaa päivässä.
Mikäli minimisi on 3500 kcal, syö kuten kuvatut viisi 600 kcal sisältävää ateriaa plus lisää kaksi 300 kcal välipalaa esim. aamiaiselle ja päivälliselle.

Voit korvata...
... 100 gr suklaata yhdellä Nutridrinkillä.
... 2 leipäviipaletta neljällä näkkileivällä tai riisikakulla.
... yhden Nutella-annoksen voi korvata banaanilla.
... yhden annoksen kanaa korvaa about 60 gr soijaa tmv.
... jauhelihan ja voin tai muun vastaavan voi korvata puolikkaalla kananfileellä ja isolla ruokalusikallisella pestoa.
... maitolasin voi korvata jogurtilla.
... yhden hedelmän voi korvata 3-4 kpl kuivatulla tai tuoreella luumulla tai 2,5 dl marjoja tai yhdellä hedelmäpiltillä.

Nämä määrät ovat vain minimejä, joten on ehdottoman ok mennä yli. Kehosi vain kiittää sinua siitä :)

Lisätietoa ruokien vaihtotaulukosta löytyy täältä.
Lisätietoa ateriaesimerkeistä täällä, täällä ja etenkin täällä

<3: Heidi

31 kommenttia:

  1. Kiva kun teit tälläisen :) Monelle tuottaa varmasti vaikeuksia keksiä mistä koostaa päivän ateriat ja mitä kaikkea voi vaikkapa aamupalaksi syödä!

    VastaaPoista
  2. Kivoja vinkkejä ruokailuun. Aamupalavaihtoehto 2 kuulostaa tosi hyvältä, joten voisin sitä kokeillakin. :)

    VastaaPoista
  3. Aamupalavinkkeihin tuli itselle ainakin mieleen, miten terveenä söin;
    Vilja-aamiainen: puuroa, pari leipää-leikkeleet (esim. juustoa tai kinkkua),kasviksia, teetä/kahvia, raejuustoa
    Kananmuna-aamiainen: paistettua tai keitettyä kananmunaa,raejuustoa, pari leipää rasvalla/juustolla,kasviksia(tomaattia,kurkkua,salaatinlehteä), jogurtti
    Jogurtti-rahka-aamiainen: Rahkaa/jogurttia hedelmillä & marjoilla sekaan hunajaa, pari leipää leikkeleineen, kasviksia, mistä tykkää, raejuustoa n.1 dl, teetä/kahvia, ja joskus vielä se keittetty kananmunakin lisäksi.
    Näitä olen nytkin yrittänyt alkaa toteuttaa, eli lisäämään annoskokoja, ettei vain ole pelkkä puuro, koska se ei kauaa nälkää pidä loitolla. Tai vain pari leipää teen kanssa, eipä riitä. Kun kulutus/aineenvaihduntakin on niin kova ja vajausta energiatasolla....

    Välillä tuntuu, että syön ihan kamalasti muihin ihmisiin verrattuna, kun kuuntelee, miten pieniä annoksia he syövät. Silloin tulee morkkis ja pohtii, miten mä syön näin paljon. Ja sitten pitää liikkua, että voi taas syödä seuraavalla ruokailulla. Mutta kyllä mulla ainakin on nälkä seuraavaan ruokailuun mennessä, kun olen esim. jonkun noista aamiaisista syönyt.

    Mutta tosiaan nuo aamupalaesimerkkini toimii mulla ja en tule niistä esim. yhtään liian täyteen. Todella sopivan kokoisia annoksia. :)
    Ja toisaalta aika esimerkkiaamiaisia, mitä erilaisissa aamiaisvinkeissä kerrotaan, että (puuroa, leipää,tuoremehua, kahvia/teetä,juustoa,leikkeleitä,hedelmää...ym.) Mutta sitten kuitenkaan harva toteuttaa täysin niitäkään. :)


    Jansku :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa!

      Todella herkullisen kuuloisia aamupalavinkkejä sulla, ja etenkin tuo kananmuna-aamiainen sai veden kielelle! :D Kiitos näistä! :)

      Ymmärrän ihan täydellisesti tuon morkkiksen, mutta sinun ja heidän välillä on se ero, että heidän kehonsa ei ole vaurioitunut syömishäiriön takia, ja sitä paitsi olen 99,9% varma, että he haluaisivat pystyä syömään enemmän, jos tältä kantilta halutaan sitä katsella.

      Olen itse huomannut, että rasvan lisääminen ruokaan auttaa pitämään vähän kylläisempänä. Lisään oikeastaan ihan kaikkiin aterioihin maapähkinävoita (paitsi jos on jotain pastaa tai lohikiusausta tmv), koska siitä saa hyviä rasvoja ja myös proteiinia hyvässä suhteessa, se on hyvää, se tukee ruoansulatuselimistön toimintaa ja se on myös jatkuvaa rasvakammon haastamista.

      Vielä mitä tuohon morkkikseen ja muiden kuuntelemiseen tulee, niin koeta sulkea korvasi heidän puheeltaan, tai jos keskustelu on kovin laihdutus. ja ruokavoittoista niin jopa pyytää heitä välttämään näitä puheenaiheita sinun ollessa läsnä. Tietysti on tosi vaikeaa olla kuuro ja mykkä tämän jatkuvan shitnessin kohdalla ja myöhemmässä vaiheessa on hyvä lähteä altistamaan itseään sille. Mutta näin alkuvaiheessa on parasta välttää, etenkin jos se triggeröi sinussa tuomitsevuutta itseäsi kohtaan.
      Tarvitset ihan kaiken sen ruoan, ja siitä kertoo myös kehosi. Luota siihen, niin sekin alkaa luottamaan sinuun :)

      -Heidi

      Poista
  4. Heipä hei,

    juurikin niin, tuota pitää yrittää, että sulkee korvat toisten puheilta ja keskittyy itseensä :)

    Ruokavinkit ja ateriaesimerkit ovat hyviä, mutta jokaisen on hyvä muistaa, että saa ja pitää etenkin aliravittuna syödä niin paljon, kun ns.napa vetää ja mieli tekee. Eli että ovat minimejä.
    Ja löytää itselle sopivia ruokajuttuja, esim. jos puuro ei maistu, ei sitä kannata väkisin ahtaa. Onhan ruokia...muroja, jogurtteja, viilejä, munakkaita, erilaisia piirakoita, pasteijoita, sämpylöitä, paahtoleipä, leikkeleitä ym.ym.
    Ai, ai, tuoreet muhkeat sämpylät. Ihania. Samoin riisipiirakat ja uusi haastevaltaus muna-riisipasteija, vau mikä makuelämys. Ja pasteijoita on muitakin...niistä saa energiaa!

    Ja mitä munakkaaseen tulee, ei mitään yhtä munaa, vaan vähintään sitten kaksi pannulle ja suolaa ja loraus maito joukkoon, että tulee hyvä koostis....

    Kyllä meitin tosiaan kandee laajetaa ruokia ja maistella erilaisia juttuja, niin se sairaus selätetään ja saadaan elämään muutakin sisältöä kuin alituinen kontrollointi ja tiukkapipoisuus.
    HYVÄ RUOKA PAREMPI MIELI :)

    Kivaa päivää

    Jansku

    VastaaPoista
  5. Aamupalallakin voi tosiaan haastaa itseään ja tehdä asioita päinvastoin kun sairaus inttää...niin kun eräällä kyläreisulla. Syötii eka ihan normisti lämpimiä patonkeja ja riisipiirakoita kera kananmunien, kasvisten, jogurtin ym. ja sit vielä synttärin kunniaks tiramisukakkua!:) NAM!
    Kandee kokeilla erilaisia makeita paakeleita muullonkin kun iltapäiväkahveella. Maistuu aikas hyvältä jälkkäriksi vaikka jo aamullakin.:)


    VastaaPoista
  6. Hyviä aamupalaesimerkkejä tuossa Janskulla.
    Ja monipuolisia...jokainen varmaan löytää itselleen mieluisia variaatioita syödä, kun kokeilee rohkeasti ja ottaa aina uusia ruokia mukaan. On tuttuja ja turvallisia ja sitten koko ajan uusia ja vaikeita ruokia.

    Mäkin voi laittaa jokun esimerkin, miten koostan syömisiä.
    Aamulla just esim. pari paahtoleipää juustoilla, erilaisia kasviksia,vihanneksia, jogurttia, teetä, mehua tai joskus hedelmää. Tai muroja /puuroa ja lisäks leipää/sämpylää leikkeleillä.

    Lounasaikaan: esim. pasta-annos, salaattia, raejuustoa,jälkkäriä
    tai vaikka kiusausta ja lisukkeita, jälkkäriä aina!

    VÄLIPALAA: joskus rahkaa ja keksejä, teetä/kaakaota/limsaa/glögiä
    Pullaa/piirakkaa ym. leivonnaista, hedelmää, suklaata ja teetä (en ole siis kahvin juoja)
    jogurttia ja hedelmiä, keksiä, juomista
    ym.ym.ym.

    Päivällinen: esim. puuroannos/keittoa/risottoa/kolmen munan munakas ja salaattia ym. lisukkeita, leipää ja juomista

    Iltapala: esim. purkki raejuustoa, vihanneksia/kasviksia, pari leipää tai karjalanpiirakkaa juustolla/leikkeleellä, pähkinöitä (näitä usein syön myös aamulla), teetä.
    suklaata/lakua ym. makeeta

    Ja jos valvon myöhään saattaa vielä myöhäisillalla tulla nälkä ja sittenhän minä popsin esim. banaanin, jogurtin ym.

    TÄSSÄ siis taas vain yks esimerkki. Itsekin vaihtelen mitä milloinkin syön, ja lounaat ja päivälliset on kunnon ruokia ja annoksia ja aina jotain pientä jälkkäriä.
    Ja voin sanoo, että nälkä tulee aina tuossa ruokien välissä ja olen reilusti alipainoinen.
    Tiedä sitten pitäiskö jotain vielä lisätä tai jotain... ehkä rasvaa..

    Ja mä oo sitä mieltä, että kyllä joka päivään makeaa mahtuu. Mua inhottaa keskustelut ja jutut ruokien katekoroinneista ja mollaamisista. Mulle ne on tosin pahoja, koska jos niitä liikaa kuulen ja kuuntelen, iskee morkkis ja huono omatunto, että teen toisin kuin esim. joku joka pihtaa ja säästelee, pitää lakkoja ja kuureja tai sallii ns. herkkuja vain tiettynä viikonpäivänä. Tiedä sitten onko sekään normaalia vaikka ois kyseessä ihan normi-terve ihminen.
    Mutta täähän on menny tällaseks, että syömisestä on tehty niin "vaikeeta" ja kauhee numero.

    VastaaPoista
  7. Heissan,
    Raejuusto - aika paljon moni vetelee vaan raejuustoa, joka niin mielletään laihduttajien ruuaksi. Täyttää mukavasti kun on proteiinia, mutta kaloreita ei kerry juurikaan. Hyväähän se on ja toki sitä saa syödä, mutta..ettei pelkästään leipää ja raejuustoa, vaan jogurtteja/puuroja, vanukkaita ym. lisäks!
    Kannattas myös muistaa syödä niin, että jogurtit aamu- ja iltapaloilla, välipaloilla ym. on rasvasia eikä mitään light-versioita ja jos tykkää syödä sitä raejuustoa, niin ei siitäkään valitse niitä rasvattomimpia purkkeja. Puurot keittää esim. punaseen maitoon (on muuten maukkaamman makusiakin, kun vesipuurot)

    Mutta kaikenkaikkiaan kyllä rasvaa, hiilareita ja sokereita kannattas syödä enemmän ja vapaammin, ja oikeesti syödä aina vähän enemmän ja lisätä annoskokoja, syödä kunnon ruokaa ja ravintoaineita eikä huijata syömällä muka hyvin ja vatsa täynnä, jos kaikki on vaan jotain salaatteja ja light-versioita.


    Ja siitä kaloreiden liiasta tuijottamisesta ja ruokien punnitsemisesta myös irtauduttava. Mättää vaan sitä ruokaa ja ottaa reippaasti lisää.

    Eli valitkaapa runsasenergistä purtavaa ja syötävää ja evästä kassiin jos ruokien välit meinaa venyä liian pitkiks. Välipaloja, välipaloja (suklaata,pähkinöitä,keksejä...)

    Edellisessä kommentissa on hyvin mielestäni kirjoittaja juuri todennut, että syömisestä on tehty tänä päivänä niin vaikeeta..niin sitä se kyllä on. Koko ajan vertaillaan ja ruoditaan syömisiä ja pohditaan mitä ei pitäisi syödä. Mutta hyvältä ja herkulliselta kuulosti ateriasuunnitelma, kunhan vaan oikeest syö kunnon annoksia ja lisää sitä rasvaa ja hiilaria ja leipää lounaalle ja päivälliselle kans. Ja yöpaloja on hyvä ottaa, jos vaan iltapala ollut liian pieni tai muuten siitä aikaa. Ei kandee mennä nälkäsenä nukkumaan. Me tarvitaan energiaa myös levon ajaksi. Että just banaanit, rahkat,jogurtit ja vaikka makeat herkkupalat maistuu vielä myöhäisillallakin.

    Mieleenpä juolahti vielä, että syökääpä teeveetä katsoessanne ja leffassa. Siinä tulee kans ihan huomaamattaa syötyä lisäravintoa, joka RED-potilaille siis tärkeetä. (Karkkia, sipsejä,poppareita, keksejä...haette/teette pizzaa, lämpimiä voileipiä, pasteijoita, piirakoita. )

    -Susa

    VastaaPoista
  8. Ehottomast useammin ulkona ravintoloissakin syömässä tai hakea subi,pizza,kebab, pita ym.

    Ja sit syödä juustoja leivällä, keksien kans ym!
    ja tosiaan ite oon huomannu, että ilman muuta käyttää normi täysrasvasia juustoja eikä niitä kevyitä. Makukin on parempi! Näin syömisestä tulee nautinto kun se oikeest maistuukin hyvälle!:)

    VastaaPoista
  9. Toi on kyl niin hyvä vinkki, että rasvan käyttöä lisää!! Leivän päälle aina ja sit ite lorautan nykyään aina pastan, riisin ym. sekaan rypsi- tai oliiviölyä. Hyvät rasvat ja myös ko.tuote pysyy mehukkaampana ja irtonaisempana. Ja tulee tosiaan niitä rasvoja monessa mukana huomaamattakin (jos se näkyvä tuntuu aluksia hankalalta) Mutta oon kyl huomannu, että kun erilaisten rasvojen ja rasvaisten ruokien käyttöä lisää, niin on paljon virkeempi ja kirkkaampi olo, jotenkin aivot jaksaa eritavalla. Sit minkä huomaa, niin jatkuva paleleminenkin helpottaa. Se on ihan hirveetä, kun joskus on niin kylmä, että mikään ei auta. Että kannattaa vaan rohkeesti syödä rasvoja, ne tekee pelkästään meille hyvää!

    Ja kuten edellinen kirjoittaja kirjoitteli noista juustoista, niin niitä syön ja paljon erilaisia ja aina täysrasvasena. Ei tosiaan mitään kevytversioita..nehän on kun kumia, eikä maistukaan juur miltään.
    Ja pizzaa, vau ja nam. Mä oon nyt ottanut sellaseks "projektiks", että pizzalla vähintään kerran/kaks kuussa, että tottuu syömään sitä. Ja täytyy sanoo, että ihan uskomattoman hyvää ja jaksoin koko lätyn. Oli kyllä positiivinen kokemus :)

    Hei, ja ootteko ostanut tai paistellu valkosipulivoipatonkeja? ostin eilen sellaisen ja sehän siinä sujahti päivällisen kera ja iltapalateekupposen kans parempiin suihin. Leipää oon muutenkin pyrkiny lisäämään joka väliin ruuan kans myös, että saa hiilareita tarpeeks ja saa oikeesti energiaa eikä vain ns.vatsan hetkittäistä täytettä.

    Mä oo saanu täält kyl oivia vinkkejä ja siks käynkin ahkeraan näitä sivuja lukemassa. Se nimittän auttaa, kun sisäistää, miten asiat oikeesti on. Esimerkiksi liikunnan himmaamisen kanssa ja sen että oikeesti uskaltaa vaan syödä runsaita annoksia ja aina lisätä annoskokoa.
    Mä oon tainnu ihan jäädä koukkuun näihin sivuihin, kun pitää käydä ain tsekkaamassa ja lukemassa joku kirjoitus ja sit olla tyytyväinen itseensä ja saavutuksiin. Esimerkiksi kun oon ihan hirvee suklaan ystävä, niin se, että vedän sitä joka päivä, niin on saanu vahvistusta täältä, että hitsi vieköön...antaa mennä vaan "nyt ja myös sitten kun on saavuttanut normipainon". Makia kuuluu normi-ihmisen elämään, ei tartte sokereita vältellä vaikka niistä aina julkisuudessa vaahdotaankin. Höpö höpö, jos täs alkas kaikkia meitin syömisiä tutkimaan, niin kaikki ois pannassa.
    Niin, että kait tekin ootte tänäänkin ottanut suklaata? :) Mie söin just Fazerin mustikkajogurttisuklaalevyä ja illalla lisää sitä sekä Maraboun minttusuklaata.

    Ja nyt hei mahtavaa joulukuun ekaa viikonloppua ja tulevaa Itsenäisyyspäivää. Jos sitä loihtis jotain aivan mahtavaa sapuskaa.

    Niina


    Kiitos, tosi antoisat sivut! Tää siis oikeesti voi tukee mua tämän häiriintyneen syömisongelman kanssa.

    VastaaPoista
  10. Moikkista vaan,
    hassua lukea Niina tuota sinun tekstiä...aivan kuin omia ajatuksianikin.
    Suklaata, sitä kuule menee minullakin ja nyt jo tosi hyvällä omallatunnolla.
    Mä syön joka päivä suklaata ja sit jotain muita herkkuja. Eikä ne tee itelle sen pahempaa kun mikään muukaan ruoka.Syötävää siinä missä mikä muu tahansa. Tsemppiä teille muillekin. Rohkeesti vaan pelkoruokia syömään ja aina vaan uudestaan ja uudestaan...lisää ja lisää. Toistoja toistoja, niin niistä osaa nauttia.
    Oon innostunut leipomisesta ja kokeilen kaikkia uusia reseptejä.
    Mun projektina on nyt olla rennompi kun meen kylään tai ravintolaan syömään. Oikeesti ottaa ja syödä mitä vaan mieli tekee eikä himmailla enää.
    Heidi ja Vuokko,kiitos tästä blogista. Täältä saa ihan älyttömästi hyviä vinkkei sh:n kanssa painimiseen.

    Syötkö Heidi itse jo ihan kaikkea, eikä ole pelkoruokia?
    Leivonnaisia? Viinereitä, munkkeja, joulutorttuja ym.? Pizzaa? Hamppareita? Piirakoita ym.?
    Käytkö ravintoloissa syömässä ja syöt annoksen, otatko jälkkäriä?
    Mitä leipää ja juustoja syöt? Onhan juustot täysrasvasia?

    - Sanna

    VastaaPoista
  11. Huomaan, että Ateriaesimerkeissä voisi ollakin enemmän leipää vähän joka ruualla, juustoja, leikkeleitä, muroja, jogurtteja ja rahkoja, erilaisia makeita herkkuleivonnaisia, myös suolasia piirakoita, pasteijoita kannattaa syödä.
    Kermaa ja voita ym. rasvaa sitten sinne ruuanlaittoon kunnolla mukaan!

    Ja niin kun tuossa joku kirjoittikin, niin kaloreiden laskemisesta pitäs päästä eroon, syödä ja syödä vaan oli nälkä tai ei ja ihan mitä vaan, mistä saa kunnolla energiaa.
    Aivot pitäs vapauttaa muuhun työhön, kun leikkimään sh:n kanssa ja antaa sille herruus päättää asioista. Ei käy.SH painukoon hiiteen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuten postauksessa on kirjoitettu, niin tämän postauksen ateriaesimerkit ovat vain esimerkkejä, joita voi ja pitää soveltaa omaan käytäntöön.
      Kalorimäärät on kerrottu siksi, että suurin osa joutuu alussa laskemaan niitä varmistukseen siitä, että oikeasti saa riittävästi ruokaa. Sh ja nälkiintynyt kroppa kun tekevät sen tempun, että sadan kalorin leipää suurennetaan mielessä neljä kertaa suuremmaksi, eikä nälkiintynyt kroppa viestitä heti itse oikeasta ruoan tarpeesta. Siksi nuo kalorimäärät on tuossa, ja kuten on muuten blogissa kerrottu, niin kalorien laskemisesta pitää opetella eroon.

      -H

      Poista
  12. Heipä hei,

    täällähän on ihan hyviä kommentteja ja mielipiteitä. Blogin pitäjien taholta myös kannustusta ja vinkkejä. Olen seuraillut keskustelua ja tehnyt havaintoja ja omaksunut asioita.
    Mutta lukiessa kirjoituksia nouseepa pintaan muutamia juttuja ja ajatuksia, joitä oikeasti voisitti miettiä.

    Ensin haluaisin kysyä Heidi ja Vuokko, oletteko vielä selättäneet sh:ta itsekään? Taitaa olla taistelua teilläkin?
    Pystyttekö syömään kaikkea, onko kuinka paljon vielä pelkoruokia, pelkotilanteita, jotka liittyvät syömiseen? Rivien välistä on selkeästi tulkittavissa, että teilläkin pitkä sairaushistoria ja syömishäiriön jättämät fyysiset vauriot ovat melkoisia.
    Ja ette ilmeisesti ole vielä ihan ns. kuivilla. Se on aistittavissa etenkin Heidin kirjoituksista ja keskusteluista. Se on totta, että sairaus voi olla vaikuttamassa taustalla, vaikka sitä itse ei halua tunnustaa ja tunnistaa. Ja kokee, että olisikin ns. tervehtymisen tiellä jo pitkällä.
    Irtipäästäminen voi olla kivinen tie.

    Ensinnäkin hienosti Heidi olet kyllä kannustanut joillekin kirjoittajille syömään reilusti ja himmaamaan liikuntaa, mutta sitten kyllä esiintyy ristiriitaisuuksia sen senkin suhteen, että yritätte kannustaa päästämään irti tästä paskamaisesta sairaudesta. Kun itse toimitte toisin.

    Syötte kyllä hienosti monikin suklaata (niin minäkin ja kaikkea mahdollista muutakin herkkua)
    Mutta entäpä muita herkkuja??
    Ei voi täysin sh:sta päästää irti, jos kuitenkin esim. näissä ateriaesimerkeissäkin vallitsee hyvin yksipuolinen ja toisaalla myös kevytlinja. Joo nutella on ok, mutta.
    Pitäisi kehottaa monipuolisuuteen ja rohkeuteen, uskallukseen kokeilla kaikkea. Ja painottaa ihmisiä syömään ja valitsemaan itselle mieluisia vaihtoehtoja, että ei olla sitten liian orjallisia, ja matkita ja vertailla. SIKSI esim. kuvat omista päivän syömisistä voivat olla triggeröiviä jollekin. Kun joku esim. saattaa syödä /on oppinut syömään pasteijaa (siis vähän runsasenergisempää syömistä, joka on hyvä asia) ja sitten näkee, että toinen sh-potilas vetelee vaan jotain näkkäriä ja raejuustoa. Ja yrittää siinä sitten väittää, että energiaa tulee, kun syö neljä näkkäriä nutellalla.
    Teidän oikeasti pitäisi, kuten erilaisissa muissakin ruokaesimerkeissä, päivän ateriaesimerkeissä ym. suositellaan syömään kunnon LEIPÄÄ, eikä jotain kevyitä, hyvin energiaköyhiä riisikakkuja ja näkkereitä. Te hämäätte sillä itseänne, että pääsisisitte sillä irti sh:sta.
    Riisikakut ja näkkärit esim. ovat hyvin kevyitä syötäviä. Laihduttajat, karppaajat, ortodeksiset ihmiset, fitness-tyypit ym. vetelevät tuolla salilla ym. eväinä juuri noita riisikakkusia ym. kevyitä suolakeksejä. ELI te kamppailette ja olette niin kauan sh:n kanssa naimisissa, kunnes te oikeasti uskallatte syödä monipuolisemmin ja vapaammin. Eikä vain ns. laihduttajien ruokaa, jolla täytätte vatsanne. (raejuustoa, riisi- ja maissileipiä, tonnikalaa...)

    Kyllä sh:ta ylläpitää se, että tiukasti pitää kiinni riisikakkulinjasta.
    Kuten tuolla jossain keskustelussakin on käynyt ilmi, että esim. Heidi et juurikaan leipää esim. syö, ja olet luopunut lihasta, kanasta ja jopa kalasata ym. Eli on sinullakin varmasti töitä tehtävänä, että sh:sta täysin parantuisit. Jos vaan luovut kaikesta, niin ei se kyllä auta parantumaan. Ja vaikka mielessäsi ajattelet, että olet parantumassa, mutta jos et oikeasti tee ja toimi niin, kuten täällä esim. kannustat muita sairauden kanssa kamppailevia tekemään, niin on sinullakin töitä sh:ta vastaan. Sinunkin varmaan pitäisi rohkaistua laajentamaan ruokavaliotasi.

    JATKUU:

    VastaaPoista
  13. JATKUU:
    Joten jokainen joka yrittää nyt taistella sh:ta vastaan ja löytää taas terveen tavan elää ja olla, niin on kyettävä löytämään itsensä ja oltava ajatustensa, tunteittensa ja tekojensa kanssa yhteneväinen. Se ei ole toki helppoa, koska sh on pirunmoinen sairaus ja sen kanssa saa oikeasti tapella. Vaikka tänään sanoisi itselle, että huomenna kyllä syön kaikkea ja otan lisää ja siellä kylässäkin sitten otan sitä ja tätä. Niin kun se tilanne tulee kohdalle, saattaakin toimia juurikin päinvastoin, eli niin kun sairaus haluaa.
    Tämä on tulkittavissa valitettavasti täällä aika monen sh-potilaan elämästä. Että taistelua piisaa, kun pitäisi syödä ja vähentää liikuntaa....mutta eipäs se niin vaan tapahdukaan.

    Ja vaikka kirjoituksissanne esiintyy tätä, että ei seurattaisi mediaa ja imettäisi ns. vääränlaisista esimerkeistä syömismalleja ym. niin sitä nyt teillä monella vielä esiintyy.

    En halua olla ilkeä en missään nimessä, enkä moittia, mutta olen oikeasti huolissani monista sh-potilaasta, tämä on vakava asia. Mutta se unohtuu, kun on tätä fitnesstouhua ja muuta diettivillitystä.
    Mutta aistin ja tunnen sen verran paljon tätä, että niin se vain on, että jos syö vain kevytruokia, niin sillä hämää vaan itseään, että olisi muka terve. Kun väittää, että syönhän minä. "nytkin söin neljä riisikakkua ja banaania, vihanneksia, raejuustoa...." Ja vatsa tuli täyteen. Kyllähän se proteiini täyttävältä tuntuu, mutta ei se kyllä paljon energiaa anna.

    Kyllä se on niin, että pitää alkaa syödä energiapitoisempia ruokia ja välipaloja, NORMAALIA ruokaa ja hyvällä omallatunnolla tottakai niitä herkkuja. Ja ehdottomasti juustot ja jugurtit normaaleja, eikä mitään kevytversioita.
    Syöttekö te esim. juustoa. Kyllä kannattaisi syödä enemmän leivällä rasvaa ja juustoja.
    Ja entäpä jotain lihaa myös? Jos vaan kasviksia syö, niin rimpulan näköisiä ne ihmiset kyllä on ellei sitten.....pitäisi kyllä olla lisänä voita, kermaa, täysrasvaisia lisukkeita, kunnon leipää, sämpylää, juustoja...ym.
    Kyllä sillä, että luopuu kaikesta lihan syönnistä, niin pitää yllä jonkunlaista sh:ta sellaisella ihmisellä, jolla se sh on taustalla ja päällä.
    Niin monessa paikassa juurikin mainitaan siitä, että vegaaniksi ei sh:n kannattas ryhtyä. Se on hyvinkin triggeröivää....
    Kun sitten kuitenkin se vahva liikuntatouhu on siinä mukana kuvioissa.

    Mutta kuten Heidikin on kirjoittanut, että älkää seuratko fitness-elämämää tai ruokasuosituksia jollekin jonka pitää laihduttaa tai on joku muu sairaus, johon jollakin ruoalla on vaikutusta. SH-potilaan on altistettava itseään koko ajan päivä päivältä. Kohdattava haasteita, pelkoruokia ja syötävä ja syötävä. JA ei mitään laihduttajan sapuskaa, mistä tässä on tullut jo puhuttuakin.
    Vaikeaa se on, koska medialla on valtava voima ja sh-potilaalla hämärtyy se, mikä koskee jotain muuta ja mikä häntä.
    SH-potilasta ei koske syömisen keventäminen millään tavalla. Joten unohtakaa se ja nauttikaa runsasenergistä ruokaa.:)

    TSEMPPIÄ KAIKILLE SH-potilaille ja syökää hyvin.
    Altistakaa joka päivä jollekin uudelle ruualle ja lisäätte annoskokoja pikku hiljaa. Ja syökää kunnon leipää ja mielummin vaalempana kuin tummana, niin ei turvota liikaa. Mutta esim. erilaiset siemen- ja jyväleivätkin ovat vallan mainioita. Tai tehkää uunissa paistovalmiita, saatte tuoksutkin kaupanpäälle ja se antaa jo hyvän mielenkin, kun tulee hyviä tuoksuja..eli kaikille aisteille elämyksiä!)
    ("pelkkä suklaa ei riitä myöskään herkuksi, mutta se on hyvä välipala ja jälkkäri joka väliin, mutta sitten vaan kakkuja, pullia, munkkeja kokeilemaan..tulette vielä yllättymään, kuinka suuria elämyksiä kohtaatte aistillisesti")

    Rohkeutta ja uskallusta. Haastakaa itseänne tosissaan ja ottakaa kiinni elämänlangasta.

    Ja nyt on joulun ajan syötäviä ja herkkuja. Kokeilkaa niitäkin. Ostakaa kaupasta mitä silmä näkee ja nenä haistaa, suu kyllä maistaa ja vatsa tykkää!

    - E



    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan ensiksi mä epäilen sitä, ettet ole ihan täysin hoksannut ideaa ja niin sanotusti olet vain keskittynyt siihen katajaan: keskityt tuijottamaan niitä riisikakkuja etkä näe kokonaisuutta. Kuten kirjoitin niin leivän korvaa neljä riisikakkua tai näkkäriä paljolla levitteellä, jolloin energiamäärä vastaa sitä leipää.

      Toiseksi, monipuolisutta enemmän tässä blogissa painotetaan kehon viestejä ja niiden kuuntelemista. Syödään siis mitä mieli tekee ja uskotaan siihen, että mielihalujen kautta keho saa oikeaa ravintoainetta ja näin päästään kohti tasapainoa. Eli ei roikuta kiinni siinä atsissa, joka taas painottaa kuutta leipää päivässä ja syödään sitä pakosta vaikkei oikeasti olisi siitä puute, vaan syödään just sitä mitä tarvitaan. Sen tietää kroppa, ei atsi.

      Kolmanneksi mä pyytäisin sua ystävällisesti kertomaan millä tapaa mä toimin neuvojeni vastaisesti? Jos se, että mä noudatan mun mielihaluja ja syön kaikkea mitä haluan, syön edelleen yli oman minimini, kohtaan pelkojani ja olin täyslevossa koko aktiivisen toipumisaikani, on neuvojeni vastoin toimimista niin voisitko kertoa miten mun sitten pitäisi tehdä? Syödä sitä leipää vaikkei mun kroppa sitä tarvitse tällä hetkellä? Kertoisitko vielä siitä, että miten mä vaalin tätä sairautta? Millä tapaa mä en yritä päästä siitä irti?
      Mä ymmärrän mitä sä ajat takaa mutta sä olet nyt vähän hukannut asian ytimen ja sä teet musta sellaisen esimerkin, jonka sä luot omien mielikuviesi pohjalta, et faktojen, ja tämän mä koen erittäin loukkaavana ja samalla sä myös mitätöit mun toipumista ja edistymistä. Joten mä ystävällisesti kehotan sinua laajentamaan näkökantaasi, ottamaan askelia taaksepäin ja katsomaan kokonaisuutta, koska ihan varmasti kukaan ei osaa syödä oikein, jos tuijotat vain tiettyä osa-aluetta ja tuomitset asiat tiukasti hyviksi ja huonoiksi. Tiedän, olen tästä puhunut todella paljon: pitää erottaa syömishäiriön ajatukset omistaan, mutta tässä taas taiteillaan nuoralla, sillä sä voit toteuttaa tätä omasta mielestäsi oikein mutta silti se on sulle tietämättäsi vahingollista.

      Jotenkin sain sinun tekstistäsi käsityksen, että sinä mitätöit ihmisiä, jotka eivät ole täysin parantuneet sairaudestaan ja samalla auttavat muita. Korjaa toki jos olen väärässä, mutta näin minä sen koin. Saanen sinulle tuoda sen seikan esiin, että syömishäiriöstä on todella vaikeaa parantua täydellisesti, niin ettei siitä jää merkkiäkään kehoon tai mieleen. Mitä pidempään on sairastanut niin sitä vahvempia on ne neuronien väliset yhteydet aivoissa. Kyllä, toimimalla toisin kuin tunne edellyttää, niitä vääriä, tuhoisia yhteyksiä voidaan haalentaa ja rakentaa tilalle uusia, toimivia yhteyksiä. Mutta ne yhteydet ovat siellä silti.

      Sä varmasti tarkoitat hyvää neuvoillasi, en sitä epäile, mutta sä itse asiassa mitätöit mua koko ajan. En tiedä ymmärrätkö sitä itse, mutta toivon kovasti että tämä havahduttaa sua asiaan. Ymmärrän sen miksi näin teet ja neuvot omien tietojesi pohjalta mikä taasen on hyvin yleistä täällä terveydenhhoitohenkilökunnan keskuudessa, joilta puuttuu syvempi ymmärrys asiasta.
      Korostan sulle nyt vielä lopuksi kahta asiaa. Ensinnäkin, kehon ehdoilla mennään ja sitä tarkoittaa se "syödään mitä tekee mieli"-mentaliteetti. Miksi luulet mun himoitsevan jatkuvasti riisipuuroa ja jogurttia? Olisiko niillä yhteyttä osteoporoosiin? Mä en aio tehdä sitä virhettä, että annan keholleni vääriä rakennusaineita, joita se ei nyt tarvitse. Mikäli tulee aika, jolloin tarvitaan leipää ja tirripaistia, niin sitten tulee sen aika ja silloin syödään sitä leipää ja tirripaistia. Miksi miettiä sitä etukäteen ja näin taas ylläpitää ruoka-ajatuksia ja keskittyneisyyttä?
      Ja toinen on se, että vaikka kirjoitin sulle tiukempaan sävyyn tämä viesti ei ole sulle loukkaus. Se on ainoastaan sun herättelyä varten, koska mulle tuli todella vahva tunne siitä, että sä et näe metsää puilta. On ehdottoman positiivista, että sä olet herännyt näkemään sen katajan, mutta nyt pitää työntää oksia sivuun ja nähdä ne koivut ja kuuset myös :)

      -H

      Poista
  14. Moikkista,
    aluksi täytyy kirjoittaa ja kiittää tätä blogia. Kerrassaan hyviä kirjoituksia ja faktoja täällä. Mä uppoudun yhä uudestaan ja uudestaan luskelemaan noita eri postauksia ja näitä kommentteja.

    Ateriaesimerkeistä sen verran, että painotus sanalla ESIMERKKEJÄ. Jokainen fiksu ihminen kyllä ymmärtää tai pitäisi nyt oikeasti ymmärtää, että ne eivät ole ruokia, joita jokaisen pitäisi kirjaimellisesti noudattaa syödä. Vaan että ovat vinkkejä ja sitten jokainen löytää kyllä lisää ruokia. Siis ruokamaailmahan on valtava, joten kyllä sieltä jokaiselle jotain löytyy...aivan varmasti.
    On ihan pakko ottaa kantaa tähän edelliseen keskusteluun. Pitkä kantaaottava kommentti E:llä.
    Edellinen kommentoija E on ehkä kohdannut jotain sellaista, mistä emme tiedä, mutta jotenkin tuli vaikutelma, että hän yrittää kannustaa syömishäiriöisiä...vaikka toisaalta hän tosiaan esitti asiat hieman kärkkäästi ja ehkä siksi juuri sinäkin Heidi loukkaannuit.
    Hyvää hän varmaan tarkoittaa, koska tänne tuon tekstin kirjoitti.Ehkä hän halusi herätellä, puhutella ym. Enpä tiedä.
    No juu, mutta mä oon saanu täältä paljon, paljon hyödykkäitä vinkkejä uudelleen toteuttaa mun elämää sh:n kanssa.
    Se pirunmoinen sairaus jyskyttelee tuolla taustalla, vaikka hyvin olen terveenäkin ollut, mutta välillä vaan tulee pientä takapakkia tai sairaus muuttaa muotoaan.
    Mutta projekti kerrallaan ja nyt jouluherkkuja valloittamaan.

    Tuossa kirjoittaja Sanna kyseli noista teidän kokemuksista ja syömiskohtaamisista ym.
    ne minuakin kiinnostaisi.
    Miten on pelkoruokien kanssa tilanne? Entäs sosiaaliset tilanteet ja ravintolasyömiset ym.

    Kiitos tuhannesti tästä blogista.

    Kaima Heidi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka moi ja kiitos paljon kommentistasi! On aina mielettömän ihanaa kuulla, että näistä teksteistä on hyötyä :)

      Mitä nyt vielä tuosta ylemmän anonyymin kommentista, niin en mä kärkkäästä ilmaisusta loukkaannu, koska osaan olla varsin kärkäs itsekin :D Mikä mua loukkaa on mitätöinti, jolla tehdään tyhjäksi kaikki mun tekemä työ. Ymmärrän kyseenalaistukset ja kysymykset ja mielelläni otan niitä vastaan, mutta tässäkin on selvä ero kyseenalaistuksien ja mitätöinnin välillä.
      Mutta aivan kuten sinäkin kirjoitit, niin ehkä hän on kokenut asian eri tavalla ja kirjoittaa täysin omien kokemustensa pohjalta - aivan kuten kirjoitan itsekin - mutta mikäli asian näkee kovin mustavalkoisesti sitä alkaa tosi helposti mitätöimään muita jopa yhden ainoan seikan takia, esimerkiksi tämän karvoja nostattavan riisikakun takia.

      Tämä on ihan saamarin pirullinen sairaus mutta samalla todella fiksu sairaus! Nyt kun olen saanut siihen tietyllä tapaa etäisyyttä, olen oppinut arvostamaan sitä sairautta. Pakkohan se oikeastaan on, koska jos sairauttaan dissaa ei ymmärrä sitä miten syvälle ne juuret menevät ja taas kadottaa kokonaiskuvan.

      Pelkoruokien tilanne on jo varsin hyvä, itse asiassa! Mulla ei enää juuri niitä pelkoruokia ole, koska olen altistanut itseäni niille niin paljon. Ravintolassa syöminen on myös huomattavasti helpompaa, joskin ruokavalintojen teko tuottaa välillä päänvaivaa. Sosiaalisissa tilanteissa on silloin helppo syödä mikäli seurakunta ei tiedä mun sairaudesta; muutoin rupean herkästi laittamaan ajatuksia muiden päähän ja oletan heidän ajattelevan ja seuraavan mua tietyllä tapaa, mikä sitten triggeröi mussa ahdinkotilannetta, jonka seurauksena saatan syyttää muita tapahtumista, joita ei oikeasti ole olemassakaan jne jne. Onneksi tiedostan tämän seikan ja osaan lopettaa tämän ylianalysoinnin ennen kuin se menee liian pitkälle, mutta kyllä osaa sh olla lujassa!
      Mulle ehkä liikunta on se kovempi juttu kuin syöminen, ja sillä lähden herkästi kontrolloimaan asioita. Mulla on ollut kova huoli mun toisesta koirasta viime aikoina, ja sen huolen seurauksena rupesin kivuista huolimatta juoksemaan ja treenaamaan liikaa, jolloin sitten iski ahdistus päälle. Mutta onneksi tajusin tilanteen nopeasti ja pystyn nyt laittamaan sen poikki ja näin estämään sen, ettei ongelma pahene.
      Kuten sanotaan, niin old habits die hard. Se vie kauan aikaa ja vaatii tuhansia ja taas tuhansia toistoja, mutta kyllä se siitä :)

      Hyvää joulun odotuksen aikaa sinulle! :)

      -H

      Poista
  15. Hyvää uutta vuotta vaan kaikille.
    Näin se on taas vuosi vaihtunut...mihin vuodet oikein vierii...

    Jep, aattelin täräyttää tekstiä tänne, kun instas kommentointi on niin lyhyttä.

    Sulla on Heidi instas ollukin näit erilaisii ruokakuvii, mitä jotkut just mielellään toivoo.
    Jep, on ollu ihan mielenkiintosta katellakin, mitä toiset syö.
    Ruoka on niin innostava elementti, ja varsinkin, kun nyt on yrittäny itekin löytää siitä uusia puolia ja raottaa verhoa vähän syvemmälle ja kohdata haasteruokia ym.

    Ja pitää ny sanoa, että mä yritän löytää tähän oikeanlaisia sanoja, mitä tarkotan...toivottavast ny en loukkaa ketään tai muuten tuu väärinkäsityksiä...välil ajatusten pukeminen sanoiksi ei oo helppoo...varsinkaan, kun ei nää ihmistä kelle asiasta mainitsee.
    No joo...
    Mulle nyt päällimmäisenä ajatuksena ruokakuvista nousee, että niistä osa on vähän kun naisten lehden "aloita uusi elämä palstalta, tai jostain treenilehden fitness-mallin ruokapäiväkirjasta.
    Eli muroannokset siemenillä, pähkinöillä, hedelmillä ym. Sehän tunuu olevan sellasta superfoodia tänä päivänä...kuitenkin, siehän kirjoitit jossain täällä jollekin, että et niin siitä termistä perustas....
    Ihania ovat pasta-annokset, ja olihan sulla kakkua, pizzakin...

    Mutta missä ne kaikki muut esim.vaalea leipä, pasteijat, karjalanpiiraat ym, sit riisi-ja perunaruuat (muut kun puurot), juustot, jogurtit..yöipäätään maitotaloustuotteita ja hiilariruokia lisää.?
    Esim.perunaruokia...syötkö esim. Kermaperunoita,valkosipuliperunoita,lohkoperunoita ym.?
    Entäs etkö syö kun yhden lämpösen annoksen päivässä ja sitten vaan ns. Superfoodia..siemeniä,pähkinöitä muroilla?
    Sitten lueskelin, että syöt suklaata esim.levyllinen päiväs tai lisäks patukoita ym.
    Niin onko näin, kun sul on levystä yksi rivi?

    Niin siis sori, ei oo ny tarkotus mollata millään tavalla, hyviä ruokia on juu, mutta...kun täällä niin kaikkea kerrot syöväsi ja sit kuvat näyttää niin ns. Terveysruuilta (ei kaikki tietenkään).
    Että onko ruokavaliosi kuinka rajoittunut tuohon siemen-pähkinä-murolinjaan?

    Mä oon yrittäny täällä hakee laajennusta just tohon hiilareiden lisäämiseen, että niitä söis enempi..sais tukee ja vahvistusta siihen ja muutenkin, että söis juustoi täysrasvasena, vaaleita, tai moniviljaleipiä.

    Mä sitä niistä kuvista, että mulle tuli sellaan ristiriitanen kuva, kun niin ihanasti osaat kannustaa ja löytää sanat, että me parannuttas...mutta sun ruokakuvat mua pikkasen hämäs, kun tääl on juttuu hiilreiden syömisestä, herkuista, vaaleita leipiä, pastoja, riisiä ym. Kannustetaan syömään, niin sie et kauheest niitä syökään. (pastaa juu!!!) se onkin hienoa ja se on munkin uus herkku.
    Mahtavia ruokia saa pastasta!!!

    Nää on hyvät sivut ja täällä on oikeesti ollu hyviä havaintoja, huippukirjotuksia ja rohkaisuja syömisen tielle!!

    Kiva, että tää on olemassa!!!

    - S

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka!

      Mä en ole kertaakaan postannut instaan kaikkia syömiäni ruokia, joten sä teet johtopäätökset puutteellisten tietojen perusteella. Mutta vastaus kysymykseesi on, että kaikki mitä mä kerron syöväni on 100% totta, miksi ei olisi? Miksi mä valehtelisin? Mitä syytä mulla olisi feikata syöväni enemmän kun se jossain vaiheessa tulisi kuitenkin julki?
      Ei yhtään mitään.

      Ymmärrän sen miten paljon hämmästelyä ja kyseenalaistusta MinnieMaudin rohkaisema vapaa syöminen tuottaa, koska kyllähän se tietyllä tapaa riitelee ravitsemussuositusten kanssa. Mutta jos olet yhtään pitempään seurannut mun toipumista, niin sä kyllä huomaat nuo leivät ja karjalanpiirakat ja ennen kaikkea vaaleat viljatuotteet. Sä et näe mun syövän moniviljaleipää tai -pastaa syystä, että se turvottaa.
      Mä haluan korostaa sulle sitä, että kun MinnieMaudia noudattamalla lähdetään toipumisen tielle, niin ensinnäkin toipumisessa on omat asteensa (lue Vuokon postaus aiheesta) ja jokaisen toipuminen on erilainen, koska jokaisen kroppa on erilainen ja näin ollen jokainen syö vähän eri tavalla. Joten tuo vertailu ja kyräily leivän ja perunan syömisestä on kuin tuijottaisi vain kaupassa yhtä tomaattia: sä menetät perspektiivin.
      Ja toiseksi aktiivisen toipumisen aikana - eli sanotaan tätä karusti painon normalisoinnin ajaksi - kroppa vaatii saakelinmoisen määrän energiaa, koska painon normalisointi on keholle kallis projekti. Kun paino on normalisoitunut tai lähellä sitä, kehon viestit alkaa pikkuhiljaa muuttua ja sitä ainakin itse rupesin himoitsemaan eri ruokia, ja tämä on se tie sinne tasapainoon!

      Vielä yhden asian tuon esille. Ruokien jaottelua on myös tuo superfoodeiksi jakaminen. Nyt jokaisella lienee ne omat superfoodit ja toisilla ne ovat turvaruokia. Itselleni pähkinät ja siemenet ovat olleet tosi kiellettyjä, ja päästäkseni eroon pelkoruoista niitä on vain pakko syödä.
      Eli asia ei ole niin mustavalkoinen kuin sen luulisi olevan.

      Kiitos sulle viestistä ja ihana kuulla, että olet kokenut tämän blogin hyödylliseksi :)

      -Heidi

      Poista
  16. Hei Heidi.
    Kun olet pastan ystävä kuten minäkin.
    Niin tykkäätkö muuten pestosta?
    Esim.pestopasta ym.lisukkeita, niin on yks mun suosikkeja. Niin nopea ja helppo ruoka, että..nam.
    Ja pestohan käy myös esim.lämppäreihin ja pizzaankin. Ja saahan siitä kyytipoikaa kalalle,lihalle,kanalle,tonnikalallekin.
    Pestoperunat (uunilohkopotut) oli kans aika loistavia, mitä sain maistaa yhen kaverin luona.
    :)
    - Ninni

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka Ninni!

      Oi pesto!! Olen vasta tänä syksynä oppinut syömään pestoa, koska se on ollut todella paha pelkoruoka. Mutta pastan kanssa se sopii kuin nenä päähän, ai vitsit! :D Kanaa olen joskus paistanut uunissa ja laittanut siihen pestotäytteen silloin kun vielä kana maistui. Mutta lämpimien leivien kanssa pitää ehdottomasti kokeilla pestoa, ja voisipa sitä laittaa mun pastan tonnikalakastikkeeseenkin :)

      Kiitos hei noista vinkeistä, sain heti inspiraation! :D

      -Heidi

      Poista
    2. Kiva, että sait jotain uutta vinkin tynkää syömisiin..minne kaikkialle pestoa voi laittaakin. Vaikka minne,leivän päälle,salaattiin, tehdä paistoksia riisistä,perunoista,pastasta,kasviksista..pestokalaakin muuten vois paistaa. Sitä oli kerran yhes ravintolas ruokalistalla.
      Voi inspiksiä alkaa pukata..
      Mäkin tosiaan löysin peston joitakin vuosia sitten..ja se oli munkin pelkoruoka,mutt a tosiaan nyt ihan yks intohimo:) onneks löysin sen..niin mahtava.

      Heidi, oot kyllä ihana tukija.:)
      Toivottavast jaksat itse hyvin:)

      - Ninni

      Poista
    3. Voi kiitos paljon Ninni ihanista sanoistasi! <3

      -Heidi

      Poista
  17. Heissan,

    Mun pointti ja viesti lukijoille ois sellanen, että kuunnelkaa itseänne, kroppaanne ja tehkää rohkeita askelia kaikkia ruokia, pelkoruokia kohtaan etenkin. Sillä se ruokamaailma vapautuu, avautuu ja laajenee sekä helpottaa.

    Oon lueskellu, että joillakin on tosi paha tapa tehdä sitä vertailua, miten ja mitä joku toinen syö. Se ei vaan toimi niin. On pakko vapautua siittä jatkuvasta kontrolloinnista ja vertailemisesta, vaan panostaa itseensä ja omaan hyvinvointiin, että voi parantua!

    Esim.erityisesti jokunen kiivastakin tekstiä tänne tuonut, on selkeesti aika syvällä sh:n syövereissä vielä. Tunteet, mieliala, kontrolloiminen, vertailu paistaa sieltä niin selkeesti.
    Joten esim.ymmärrän oikein hyvin miks Heidikin on tuohtunut, kun kritisoidaan hänen toimintatapojaan.

    Mä oon päässy tosta vertailusta ja jatkuvasta kontrolloimisesta. Siitä kun oikeesti ei oo mitään hyötyä meitin elämässä. Me eletään jokainen omaa elämää, syödään omalla suulla ja liikutaan omilla jaloilla, ja tehdään valintoja ihan omia aivoja käyttäen.
    Me ei voida siis elää kenenkään toisen elämää, sillon me ennen pitkää katkeroidutaan ja voidaan henkisesti vielä huonommin.

    Eli pointti esim.mitä ruokakuvia, ruokaesimerkkejä on niin Heidin kuvissa, kun muidenkin ehdotuksissa...., niin niinkun Heidi sinäkin jollekin just painotit niin, että ne on ESIMERKKEJÄ. Ja esim. On tärkeetä syödä enemmänkin. Eli siis
    ESIMERKKEJÄ,VINKKEJÄ,IDEOITA,MALLEJA,EHDOTUKSIA..ym.joita tääl on tosi kivasti moneltakin tullu,näiden minniemaudvinkkien lisäks.
    Niin ne just ihan mahtavia, kun voi hokata samal itekin jotain, että vau, tota leipää mäkin meen ostaan tai tota pastaa vois tehä ym.

    Mutta monelta unohtuu painotus sanalta esimerkki. Ei pidäkään ottaa kirjaimellisesti miten esim.Heidi syö. Vaan jokainen muodostaa omat sapuskat, mistä saa riittävästi energiaa, mitä kroppa vaatii, mistä nauttii, kuinka paljon ja usein syö ym. Ja esim.pelkoruokien kohtaminenkin voi olla meille erilaista. Toisille jo pasteijat ja piiras menee, tai suklaa on arkipäivää, mut toisen täytyy viel tehdä töitä sen eteen, että esim.syö vatsan täyteen ja useita kertoi päiväs, uskaltaa ottaa lisää, jos mieli tekee ja ottaa jälkiruokaa. Tai voi mennä hyvällä omalla tunnolla kylään ja syödä kahvipöydän antimia ilman, että syömistä tarvii kompensoida, vaan syö taas uudestaan, kun seuraavan ruokahetken aika tulee.
    Ja sekin, minkä mä nään myös tärkeenä on, että oikeest uskalletaan himmata ylimäärästä liikuntaa ja olla vaan ilman mitään puuhasteluja. Lötkötellä sohvalla, lueskella, ym. Ja syödä vaikka ei liiku kotoon mihkään. Liikunta ei saa olla "pakko"myöskään tervehdyttyä. Kohtuudella ja nautiskellen. :)

    Heidi sulla on uskomattoman hyviä kommentteja ja osaat tarttua oikeesta narusta, mitä kukin kirjoittaja hakee ja tarvii.

    Tää on hyödyllinen blogi. Niin mä tän koen. Jatkakaa samaan malliin.

    -Heli

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi Heli, kiitos ensinnäkin aivan ihanista sanoista ja äärettömän järkevästä kommentista! Jokainen sana on niin totta, etten olisi osannut enää paremmin asiaa ilmaista!

      Ymmärrän ihan äärettömän hyvin, että toipumisen alkuvaiheessa (ja vielä myöhemminkin) tarvitsee jatkuvasti tietynlaista tuuppimista eteenpäin. Tarvitsee vakuutteluja, että tekee oikein, että on oikein syödä niin ja levätä näin. Mä tarvitsin ihan sikana mutta koska ei ollut ketään kertomassa, niin mä hyödynsin nettiä ja kirjallisuutta ja luin samoja asioita kerta toisensa jälkeen. Opetin irtautumaan siitä vertailusta, koska sh on mulla ollut tosi by the book ja kehittelin sääntöjä ihan joka ikisestä asiasta, ja tuo vertailu synnytti todella paljon sairaita sääntöjä.
      Joten todellakin painotus on sanalla ESIMERKKI, ja toinen painotus on sanalla SOVELTAMINEN. Näin opitaan myös kuuntelemaan sitä omaa kroppaa ja menemään sen ehdoilla, niin syömään kuin liikkumaan, koska se on olennainen osa toipumista ja toipuneena oloa.

      Kiitos Heli sulle vielä, ja ihanaa kuulla blogin olevan hyödyllinen sulle :)

      -Heidi

      Poista
  18. Kiva kuulla, että teksti puhutteli.
    Toivottavasti muitakin.
    Ajoin just sitä takaa, että koska me kaikki olemme yksilöitä ja erilaisia, niin ei voi tehdä automaattisesti samalla tavalla kun joku toinen tekee.
    Toiselle sopii ruisleipä, mutta toisen vatsa sietää paremmin vaaleaa. Tai joku tykkää syödä aamusin puuroa ym.ja toinen taas muroja..kuka mitäkin.
    Ja tää pätee niin sh:sta kärsiviin kun terveisiin. Ei kaikki tykkää kaikesta tai kaikki ei sovi kaikille. Toinen ottaa kahvilassa munkin toinen haluaa juustokakun.
    Eli oma päätöksenteko ja valinnat..siihen pitää pyrkiä,(ellei sitten ole niin, että ihminen on niin huonossa kunnossa, että alkuun on pakko "syöttää")

    Tää on siks tärkee red-potilaalle, että kun vapautuu/ uskaltaa päästää irti niistä vertailun kahleista, niin sillon pystyy syömään kunnolla ja paljon. Juuri sen mukaan mitä oma kroppa ja halut vaatii.
    Koska jos kyttää vieressä syövää, jolla lautasellaan "linnun annos salaattia ja kanaa", niin sh-potilas ei sillä pitkälle pötki. On valittava sellaista ruokaa, josta saa energiaa ja jolla jaksaa. Lisäksi ylipäätään pitää rohkaistua tekemään omia valintoja, syömään kaikkea, mitä vaan mieli tekee ja kasvattaa annoskokoja ja ruokailukertojen määrää. Ja syödä kun on nälkä ja syödä, kun etenkin sillon kun ei ole nälkä. Tämä siis vielä tärkeämpää, koska välttämättä emme tunnista tarvetta syödä, kun vasta äsken söimme (vaikka olisi jo muutama tunti kulunut) mutta kehomme kyllä tarvii energiaa runsainmitoin.


    Mulle myös tuo vertailu oli ihan kaaottista ja kontrolloin ihan kaikkea. Se aiheuttikin sitten ahditusta ja paniikkia ennen pitkään.
    Ei ole ollut helppo projekti purtavaksi, mutta eteenpäin mennään ja ravintolassakin jo kykenen oikeesti valitsemaan sen ruuan, mikä mua "kutsuu". Esim.viimeks pizzaa!!!
    Jouluruokien jälkeen se jo alkoi houkutella. Oli kyl huippua!
    Miten ihminen voikin tulla iloiseksi näinkin pienestä asiasta:)

    - Heli

    VastaaPoista
  19. Moikka Heidi,
    mulla ateriavinkki/kysymys...kun sinäkin tykkäät ilm. juustoista..niin ootko tehny juustomunakasta pestolla?Ja sit täytettyjä munakkaita (kermaista/juustoista tonnikalasoosia, kermainen katkarapu tai lohikastike (sellanen ei liian löysä...ym.) huippuhyviä ja täyttäviä, kun tekee useammasta munasta. Ja täytteiksihän voi keksiä mitä vaan..kinkusta-kasviksiin ym.
    Sit asutkos missäpäin..Seinäjoella vai? En tiiä tykkäätkös kauraleivästä? Tai myydäänkö teilläpäin..Mutta meillä on aivan huippuhyviä kauraleipiä, joihin ooon ihastunu. Näämmä sitä silmät avautuu näkemään, mitä kaikkee on tarjolla, kun alkaa laajentaa omaa ruokarepertuaariaan ja kohtaamaan pelkoruokia.
    Hoh, hoh..ihan havahduin taas yks päivä, että on sitä kyllä ollu typerä, kun on harrastanut vaan kieltämistä ja torjumista. Nyt kun alkaa sallia itselleen eri juttuja, niin huomaa miten olo oikeesti kohenee ja mieli virkistyy.
    Ja sit ihan oikeesti näistä sivuista on ollu suuri apu ja tuki, koska oon tehny suuria suuria harppauksia eteenpäin syömisen saralla. Oon saanu rohkeutta ja uskallusta suurentaa annoskokoja ja syödä esim. silloinkin kun ei oo nälkä (mitä en voinu kuvitellaakaan tekeväni esim.puol vuotta sitten.). Ja sit kun haluun vaiks herkutella, mitä teen joka päivä. Niin toisinaan syön esim. suklaata ja sit kaupassa suunnistan leivontaosastolle kattomaan, mitä tuoretta ois tarjolla ja nappaan vaikka pullaa iltapäiväsumpille ym. Siis ihan huippua. KIITOS TÄSTÄ blogista. :)

    Että ihanaa ja rohkeaa päivää kaikille. Nyt jälkiruokana vetelen lakupussista lakuja.

    :)
    - Ilona

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi että, juustomunakas pestolla... nyt rupesi tekemään mieli! :D
      Nuo munakasvinkit kuulostavat kyllä niin hyviltä, että on pakko kirjoittaa ne ylös ja todella kokeilla niitä! Tykkään syödä munakkaita mutta usein multa loppuu vain ideat kesken enkä enää keksi mitä laittaa niihin. Siksi sitten munakkaat jäävät ajatuksen asteelle :/

      Kauraleivät ovat kans hyviä ja olen löytänyt niitä täältäpäin. Toistaiseksi mun on tehnyt mieli sitä Real-täysjyväleipää, joten se ja karjalanpiirakat ovat sitten edustaneet mulla leipäosastoa. Tavallista ruisleipää en pysty vatsaoireiden takia syömään, koska se turvottaa pahasti.

      Ja Ilona, ihanaa kuulla sun edistymisestä! Jatka vaan samaa rataa, sä teet just oikein! :)

      -H

      Poista
  20. Kiitos, kiitos. Näin mä yritän jatkaa.
    Tehdä valintoja ja luottaa, että teen oikein just mikä on mulle hyväksi....
    Enkä vertailisi toisia tai kuuntelisi toisten dieettikeskusteluja ym.
    Juu mulla kans ruisleipä aiheuttaa toisinaan mahanpuruja ( lähinnä siis vetää kuralle)...mutta silti sillon tällön kyllä syön sitäkin...esim.paahdettuna, niin oon huomannu, että se on parempi kun ihan tuore!
    Luin nimittäin jostain, että jos vatsa reagoi tuoreeseen leipään, niin kokeilis esim.paahdettuna.
    Mut joo pääsääntösesti valisen erilaisia vaaleita leipiä, sämpylöitä ja patonkia. Koska rakastan juustoja, niin erilaiset juustoleivät niin aamu- kun iltapalalla on vaan ihan must!!
    Ja erilaiset Paahtoleivät on kans aikas kivoja. Ja niin mitä noihin kauraleipiin....kauraleivät nami nami.....esim.Kaurasydän leipä,sit meilpäin myydään Pekan leivän Kaurapaakari nimistä leipää, joka aivan mahtavaa. Sit sellanen reikäleipä mallinen Salosen leipomon kauraleipä kans pehmeetä ja maukasta!
    Mut joo riisipiiraat on kyl ihania kans..ja juustolla, tottakai. Tai munavoilla.

    Juu munakkaissa mä oon vaan alkanu käyttää mielikuvitusta, että niitten kanssahan voi itseasiassa syödä samoi juttui kun vaik riisin, pastan, perunan....:)
    Että kokeilemaan vaan!:)
    Ja munakkaaseen voi yhdistää vaik edellisen päivän jämiä...pannulle vaan keitettyä pestopastaa tai tonnikalarisottoa ym.
    Tulee hyvää.

    - Ilona


    Maukkaita ruokakokeiluja ja valtauksia sullekin Heidi!!!:)

    VastaaPoista
  21. Tykkäättekös tytöt tortilloista?
    Niihin voi kans laittaa täytteeks vaik mitä...juustokastikkeita, katkarapumajoneesia, lohikastiketta/-soosia, jauhelihaa, kinkkua, kanaa, tonnikalahässäkkää, pestokin käy.esim.mitähän pestokasvissörsseliä oli viimeks ja oli maukasta.
    Siis tää on kans ruoka johon voi yhistää kaikkee omien makuelämysten mukaan....

    Kokeilkaa ja kertokaa jos jollain hyviä ideoita.
    Ai, joo täytetyt uunitortillat kuorrutettuna juustolla. Ai että oli hyvää!!:)

    - M

    VastaaPoista

Kommentteja, joissa on manittu BMI- tai painolukemia,ei julkaista, joten ethän mainitse niitä! Riittää, että mainitset olevasi ali-, normaali- tai ylipainoinen.
Kiitos! <3