- Vuokko
Huomautus Heidiltä:
Nyt kun täällä hääräilen yksin niin pyytäisin teiltä kärsivällisyyttä kommenttien ja postausten suhteen. Erittäin paljon arvostaisin myös sitä, että ennen kysymyksen esittämistä tarkistaisitte löytyykö vastaavasta aiheesta jo postausta tai erillisellä FAQ-sivulla vastausta samanlaiseen kysymykseen. Tämä paitsi auttaa sinua niin se myös auttaa minuakin olemaan tehokkaampi, ja sitähän me kaikki haluamme, eikös? :)
Ihan kaikki kommentit luen ja vaikka en välttämättä ehdi/pysty vastaamaan kommentteihin niin se ei tarkoita sitä, että en huomioi niitä. Teiltä tulee todella paljon kommentteja ja on aivan uskomattoman ihanaa kuulla teidän ahaa-kokemuksia ja niitä hetkiä, kun asiat yhtäkkiä loksahtavat paikoilleen, ja olen todella hengessä mukana!! :)
Eli pyydän kärsivällisyyttä ja ymmärrystä, koska olen kuitenkin vain tavallinen ihminen, jolla on myös paljon muutakin tekemistä vaikka tämä blogi itselleni tärkeä onkin :)
Vuokolle suurkiitos osallisuudesta ja oli ihanaa saada pitää hänet apuvetäjänä, mutta oma vointi on aina etusijalla. Lämpimät kiitokset ja paljon tsemppiä Vuokolle! <3
Saanko kysyä millä tavalla tilanteesi on muuttunut? Kovasti tsemppiä sinulle <3
VastaaPoistaVuokolla on jaksaminen heikentynyt kaksisuuntaisen aiheuttamien mielialaongelmien takia ja hän kokee, että syömishäiriöasioista on hyvä ottaa nyt etäisyyttä.
PoistaVälitän hänelle eteenpäin tsempit! :)
-H
Kiitos Vuokko:)
VastaaPoistaoikein paljon tsemppiä ja iloa elämääsi.
Toivottavasti parantuminen sinunkin kohdallasi on oikeilla urilla ja suunta pysyy.
Ja syöminen on vapaata ja sallivaa kaikinpuolin, koska ruoka on meille elinehto ja nautinto:)
Tää on mahtava Blogi, toivottavasti Heidi jaksat pitää tätä yllä Vuokon jättäydyttyä pois.
Siis ilman tätä mä en ois varmaan saavuttanut niinkään monia juttuja, mitä on muutamassa kuukaudessa tapahtunut.
Syöminen on saanut ihan uudenlaisen suunnan ja olen alkanut hyväksyä itseänikin paremmin. Lisäksi ymmärrän, että kun mun paino nousee ja alkaa tulla massaa, niin se on mun parhaaksi ja kohti parempaa elämää. :) Sallivuuksia ja armollisuutta kaikin puolin.
Tänäänkin menen ystävän kanssa pizzalle ja kakkukahville. Siis ihan mahtavaa.
Ja eilen olin leffassa kera ison karkkipussin, poppareita ja colaa.
Eikä mitään kompensaatioita, kontrollia, vaan normisti myös muuta ruokaa ja lepäilyä, oleilua.
Ja nälkä tulee tämän tästä, vaikka annosten koot kasvaa ja syön usein. Aikas huippua.
Kiitos, kiitos, kiitos suuresti teille.
- Minnis
Voi Minnis, blogi kyllä pysyy pystyssä, ehdottomasti! Siitä on tullut itsellenikin tosi tärkeä! Pyrin parhaani mukaan vastaamaan kysymyksiin ja tekemään postauksia mutta pyydän siinä teidän kärsivällisyyttä ja anteeksiantoa, sillä en ole superihminen ja munkin vuorokaudessa on vain ne kuuluisat 24 tuntia.
PoistaMutta ei huolta, tämä blogi kyllä pysyy! Ja bravo, upeaa kuulla sun saavutuksista, pidä niistä kiinni!! <3
-H
Ja Heidille vielä kommenttia.
VastaaPoistaSulla oli aivan mahtava instapäivitys, siis osoittaa sun luottamusta itseesi.
Pidä toi oikeesti.
Ihanaa, että hyväksyt itsesi kaikkine muotoineen. Näin sen kuuluu mennäkin.
Mä todella aina nostan hattua ja ihailen ihmisiä, jotka on sinut itensä kanssa. Olivatpa minkä näköisiä ja kokoisia tahansa. He syövät kaikkea hyvällä omalla tunnolla, eivätkä välitä mitä muut heistä sanovat, kommentoivat tai ylipäätään välittävät.
Niinhän sen pitäs mennäkin...eli hitot siitä mitä muut ajattelee ja on mieltä. Eläkööt he omaa elämäänsä, mä elän omaani ja kannan ylpeänä mun kroppaa ja olen muutenkin sanojeni takana omine mielipiteineni.
Sillä jos joku ei sen takia voi olla kaveri tai hyväksyä toista, että on esim. eri mieltä jostain asiasta ym., niin eihän se sitten ole oikea kaverikaan...joten pitäköön tunkkinsa.
Ja kun Heidi kirjoitit selluliitista, niin se on just niin. Pitäähän naisessa olla kurveja ja muotoja. Parempaa ja terveellisempää on olla hieman ylimäärästä varastoa, kuin että ois ihan kuiva ja luinen. On nimittäin niin, että kyllä kovin laihat näyttää pahalta, ikäistään vanhemmalta ym. Ja paremmin löytää ihania vaatteitakin ja ne näyttää myös päällä paremmalta, kun on vähän massaa. Ja Kyllä laihoilla on paljon ongelmia, joista ei vaan paljon kirjoiteta ja julkisuuteen nosteta. Hauraat luut, osteoporoosiriskit, sydänongelmat, jatkuva kylmyys ym.ym.luetteloa vois jatkaa vain kuin.
Mutta siis, mä tulin niin iloiseksi Heidi sun bodypositiivisuudesta, että oikeesti, niin mahtavaa ja rohkeaa IHANAA!..Säilytä toi asenne ja ilo. Ole tyytyväinen itseesi ja kroppaasi ja viestitä sitä myös muille, että jokainen nainen on ansainnut sen, että meillä on muotoja ja olemme hyviä ja ihania just sellasena kun olemme. Monen pitäs ottaa oikeesti esimerkkiä ja luottaa itseensä ja rohkeasti olla ylpeä itsestään ja omista muodoistaan/kropastaan.
Ja ennen kaikkea se viesti, että EI kannata laihduttaa, kiduttaa itseään, kontrolloida ja kieltäytyä. Vaan sallivuutta, nautintoja, armollisuutta itseään kohtaan. Se osoittaa ympäristöllekin, että tää on oikein ja hyvä. Ei seurata median luomia kuvia langanlaihoista malleista tai noudateta jotain ihmedieettejä, fitness-touhuja ym. Eletään ja nautitaan elämästä.
Joten Heidi, älä vaan ala laihdutuskierteeseen enää. Tiedät, mitä paskaa siitä seuraa, kuten minä ja täällä varmaan aika moni. Syödään kaikkea ja otetaan rohkeasti ne pelkoruuat ja syödään niitäkin säännöllisesti, tehdään niistäkin arkiruokaa. Laajennetaan ruokavaliota hyväksyvämmäksi, siitä meidän body ja mieli tykkää!:)
Tsemppiä Heidi ja niin kun kirjoitin, niin toivottavasti jaksat jatkaa blogin pitämistä.
Tää on niin tärkee tukikanava, että en voi sanoin kuvailla, mikä merkitys tällä on ollu mulle mun toipumisessa. Tänne voi aina tulla lueskelemaan ja ammentamaan voimaa.
-Minnis
Tämä sun postaus lämmitti mieltä niin paljon, kiitos!!
PoistaPitkä ja kivinen tie on ollut hyväksyä oma kroppa ja se fakta, että mulla on oikeus viedä enemmän tilaa kuin 20 kiloa sitten; mun äänen on oikeus kuulua ja kaikua; että mun ei kuulu elää luurankona. Kullakin on omat käsityksensä oikeasta naisesta enkä lähde sitä pesää sörkkimään mutta sanon sen minkä sanoin instassakin, että mä koen nyt olevani oikeasti oikea ihminen, aikuinen naisihminen, jota ei ole enää epämiellyttävää ja kivuliasta halata, koska luut törröttää joka puolelta. Mutta ennen kaikkea mä koen olevani oikea ihminen siksi, että mun elämä on niin paljon parempaa nyt!
Kukin väitelköön makuasioista kenen kanssa haluaa ja näin tulee ikuisesti olemaan, mutta aivan kuten itsekin kirjoitit niin hitot siitä mitä jotkut muut ajattelevat! Kun on koko elämänsä yrittänyt miellyttää kaikkia muita paitsi itseään, niin ei, ei sitä enää. Mun elämän tärkein henkilö on mä itse, aivan kuten sun elämän tärkein henkilö on sinä itse, ja sille ihmiselle me ollaan velkaa se kiltteys, se hyväksyntä ja rakkaus.
Kiitos sulle vielä, ja kuten edellisessä kommentissa sanoin niin blogi kyllä pysyy yllä! :)
-H
Hei,
VastaaPoistaHyvää jatkoa Vuokko ja kaikkea hyvää sinulle kaikella saralla.
Heidille, toivottavasti jatkat, jaksat jatkaa tätä blogia. Tää on ihan mahtava. Tämmöistä blogia mä oon kaivannut ja kun tämän löysin, oon jäänyt koukkuun.
Olen aktiivisesti seurannut tätä blogia, kirjoituksia ja mielipiteitä täällä, koska olen kokenut sen äärimmäisen tärkeäksi. Sen ansiosta olenkin tehnyt uskomattomia havaintoja ja saanut melkoisen annoksen tietoa. Suurta tukea mun sh:n kanssa kamppailuun, joka on nyt ottanut aimoharppauksen ja positiivisen suunnan eteenpäin. Syömisen suhteen on kertakaikkiaan tapahtunut jotain uskomatonta. Siis mä oon laajentanut mun ruokavaliota ihan älyttömän paljon. Oon rohkeasti ottanut itseäni niskasta kiinni ja päättänyt, että nyt mä haluun olla "ihmisen näkönen" ja muuttanut asennetta ja syönyt ja syönyt ihan kaikkea. Pelkoruokia koko ajan messissä ja uusia poimin listalta ja kohtaan niitä niin usein, että ne ei tunnu enää missään, vaan että niitä voi syödä millon ja missä vaan.
Kikkoja ja vinkkejä niihin on löytynyt just näiltä sivuilta esim. jonkun toisen red-potilaan kirjoituksista.
Ja mä en esim. enää pakkoliiku. Voin vaan olla, rentoutua, kuunnella musaa, katella leffoja ym. ja puuhastella kotosalla, käydä asioilla, mutta ei mitään tarvetta lähtee lenkille ym. Ja silti syön ja syön ja herkuttelen päivittäin. Sillä tiedän monia ihmisiä, jotka herkuttelee joka päivä jollain, eikä se oo mitään väärää tai haitallista. Päinvastoin.
Ei tässä elämässä oo mitään väärää, muuta kun se, että tekee jollekin toiselle pahaa! Ja sitä mä en voi hyväksyä, koska kokemusta on siitäkin, että joutuu kiusatuksi ym.
Siis mä voisin jatkaa tätä kirjoittamista vaikka kuinka ja purkaa ajatuksiani...
mutta joo.
Syödään hyvin ja voidaan paksusti, niin on hyvä mieli ja jaksaa tehdä asioita ja keskittyä.
Terkuin, Ninni
Just noin, hyvä Ninni.
VastaaPoistaOon niin samaa mieltä niin Ninnin kun Minniksenkin kans.
Ei juuri mitään lisättävää, paitsi että kiusatuksi joutuminen erityisesti henkisellä tasolla on kyllä tosi viheliästä.
Sain kokea sitä yläasteella ihan tarpeeks. Ja tiedä sitten oliko se yks laukaiseva tekijä, että sairastuin anoreksiaan.
Ja....
Olen aina ollut uhrautuja, toisten hyvää ja etuja ajatteleva, ns. kiltti tyttö ja myös aikuisena tämä uhrautuva ja huolehtiva luonne on koitunut taakaksi. Niin liika on liikaa. Tottakai on hyvä huolehtia toisista, mutta kun on unohtanut itsensä, niin jossain kohtaa senkin suhteen mitta tulee täyteen ja palaa loppuun.
Ja nyt olen päättänyt, että ajattelen enemmän itseäni ja omia etujani enkä aina "kumarra" toisia. Tai välitä, mitä muut musta ajattelee, ei se johda mihinkään hyvään. Jokaisen täällä on omistaan pidettävä huoli, joten liiallinen uhrauruminen ei ole hyväksi. Siitä seuraa ennen pitkää ahdistusta, paniikkihäiriöitä, uupumista ja turhautumisen tunnetta.
Joten tää blogi on antanu uutta voimaa ja lujaa tahtoa tehdä parannus omassa elämässä.
Ninniä kompaten...syödään hyvin ja voidaan paksusti. Niin tulevaisuus näyttää luisevan olotilan jälkeen valoisammalta:)
- T
Kaikkea hyvää Vuokolle!! <3
VastaaPoistaHeidi sä olet huippu, juuri selailin sun instaa ja oot vaan ihan mahtava! <3
Voimia ja taistelutahtoa Vuokko:)
VastaaPoistaKaikkea hyvää ja iloa elämääsi.
Ja Heidi, jaksuja ja haleja.
Pidä oma linja ja sisukas ote.
Mahtavasti oot jaksanu kirjotella täällä ja kommentoida kirjoittajille.
Välillä varmasti tulee luntakin tupaan, mutta älä anna sen häiritä. Kaikki ei ole koskaan kaikesta samaa mieltä. Me olemme erilaisia ja meillä on erilaisia ajatuksia ja mielipiteitä.
Jatka samaan malliin esimerkillisesti ja ahkerasti, mutta älä uuvuta itseäsi.
Muistathan syödä edelleen hyvin ja levätä. Nauttia olostasi.
Kiitos huippublogista, Heidi.
Kärsivällisyyttä ja ymmärrystä tosiaan kaikilta. Omien voimiesi mukaan tottakai kirjoittelet täällä ja pidät lippua korkealla.
:)
- L