Toivepostaus: mitä haittaa on alipainosta?

Minulle tuli kysymys, että mitä haittaa alipaino aiheuttaa? Miksi se ei ole tavoiteltavaa? 

Miksi pitäisi tavoitella normaalipainoista kehoa?

Joten tämä postaus keskittyy juuri tähän aiheeseen: miksi alipaino ei ole tavoiteltava tila?

Ihan ensiksi pieni tarkennut terminologiaan.

Kun puhun alipainosta tarkoitan sillä subjektiivista alipainoa, eli en puhu BMI:n mukaisesta alipainosta. Mikäli ihminen on luonnostaan alipainoinen BMI:n mukaan (mikä on erittäin harvinaista) niin silloin heille alipaino on ok, koska tämä on heidän setpointinsa.

Mutta valtaosalla ihmisistä setpoint - eli biologinen normaalipaino - sijoittuu BMI 21-27 välille, jolloin alipaino tarkoittaa heille tilaa, jolloin ei olla biologisessa normaalipainossa.

Esimerkiksi itselleni BMI 20 on alipaino, koska se on alle mun setpointin.

No niin, nyt sitten itse aiheeseen: mitä haittaa on alipainosta?

Alipaino vaikuttaa ihmisen terveyteen kokonaisvaltaisesti niin fyysisesti kuin psyykkisestikin.

Hormonitoiminnan häiriöiden takia luusto haurastuu ja osteoporoosiin sairastumisen riski on iso etenkin jos kuukautiset eivät toimi normaalisti. Tämä myös vaikuttaa hedelmällisyyteen negatiivisesti ja voi johtaa siihen, ettei ihminen koskaan voi saada omia biologisia lapsia. Mikäli ihminen on alipainoinen raskauden aikana, vaikuttaa se lapsen alentuneeseen syntymäpainoon ja lisää terveysongelmia.

Osteoporoosin esiaste on osteopenia, josta voi vielä toipua normalisoimalla painon ja hormonitoiminnan, mutta osteoporoosista ei voi enää parantua. Monille on määrätty/määrätään pillerit korjaamaan tilannetta, mutta se on kuin avohaavaan laastari: se ei korjaa tilannetta. Luuntiheyteen vaikuttaa hormonitoiminta, ja hormoneja taas tuottaa muun muassa rasvakudos, joka on siis meidän elimistömme tärkein hormoneja tuottava elin! Mikäli siis alipainoiselle määrätään pillerit palauttamaan hormonitoiminta, niin sen sijaan että pureuduttaisiin siihen syyhyn - eli alipainoon ja sen korjaamiseen - annetaan keholle keinotekoisia hormoneja antamaan keinotekoiset kuukautiset. Tilanne on suunnilleen sama kuin kuukautisten saaminen alipainossa, koska kyse ei ole kehon omasta, optimaalisesti toimivasta hormonitoiminnasta, vaan kyse on lähinnä... noh, veren vuotamisesta. Eli vaikka alipainoisella (naispuolisella) ihmisellä tulisi kuukautiset niin se ei tarkoita sitä, että ihminen ovuloi. 

Osteoporoosi aiheuttaa usein kompressiomurtumia nikamiin, jolloin ihminen painuu kasaan. Tämä ilmiö nähdään ikäihmisillä mutta näin on käynyt esimerkiksi itselleni.

Alipainossa keho joutuu syömään omia kudoksiaan pysyäkseen hengissä. Lisäksi eri kompensointikeinot rasittavat kehoa vielä lisää. Keho pitää viimeiseen asti kiinni kahdesta asiasta: glukoosista ja kaliumista, ja kun ne rupeavat järkkymään ollaan todella vaarassa. Kaliumin puute (tai liikasaanti) voivat aiheuttaa jopa sydänpysähdyksen varsinkin kun sydänlihas on kärsinyt alipainon takia. Maksa-arvot voivat nousta voimakkaasti, sillä maksa joutuu omasta kudoksestaan muodostamaan riittävästi glukoosia aivoille. 

Hermostolliset oireet ovat hyvin yleisiä, esimerkiksi yliherkkyydet aisteissa, näön ja tunnon häiriöt, koordinaatio-ongelmat ja onnettomuusalttius, aivotoiminnan heikkeneminen aivojen kutistumisen takia. Ruoansulatushäiriöt ovat normaalia ja suurelle osalle kehittyy sekundäärisiä intoleransseja, jotka kuitenkin yleensä korjautuvat ravitsemustilan myötä. Elimistön vastustuskyky heikkenee ja riski joutua infektioiden kierteeseen on suuri. Elimistö voi myös kärsiä useista puutostiloista, joista etenkin anemia on todella yleinen, ja lisäksi kilpirauhasen toiminta voi häiriintyä jopa pysyvästi.

Hiusten lähtö on hyvin yleistä ja se tapahtuu oikeastaan ensimmäisenä, koska keho säästää kaikista turhista toiminnoista. Kynnet haurastuvat, iho ohentuu ja vanhenee, ja iholle alkaa kasvaa lanugoa pitämään keho lämpimänä. Mikäli saat haavan, sen parantuminen voi viedä todella pitkään.

Kasvuiässä olevan kasvu hidastuu ja voi pysähtyä jopa kokonaan.

Alipaino myös pistää kehon hätätilaan ja se voi toimia laukaisevana tekijänä eri sairauksiin, esimerkiksi fibromyalgiaan. Myös monet krooniset kiputilat ovat alipainon aiheuttamia.

Alipaino vaikuttaa myös psyykeeseen aiheuttaen unettomuutta, ahdistusta, masennusta ja pakko-oireita päättyen aina persoonallisuuden muutoksiin ja psykoosiin. Suurin osa alipainossa koetuista mielialan muutoksista johtuu aliravitsemuksesta ja poistuvat ravitsemustilan normalisoinnin myötä. Itse tulin todella pakkomielteiseksi tietynlaisista rutiineista, minulla oli paljon pakko-oireita ja todella suutuin, jos en pystynyt niitä toteuttamaan täydellisesti. Kun sain ravitsemustilan ja painon normalisoitua, niin nämä pakko-oireet hävisivät.

Palatakseni vielä noihin kompensaatiokeinoihin ja niiden aiheuttamiin haittoihin, niin muutokset kaliumin ja natriumin pitoisuudessa voivat olla kohtalokkaita. Nesteenpoistolääkkeet, oksentelu, laksatiivit, liikunta, ylenpalttinen nesteen juominen tai juomisen välttäminen vaikuttavat kaikki elektrolyytteihin negatiivisesti ja aiheuttavat elimistön kuivumista. Kuivuminen taas johtaa munuaisten, maksan ja sydämen toimintahäiriöihin, ja esimerkiksi munuaisten pettäminen ja sydänpysähdys eivät ole mitenkään harvinaisia.

Oksentamisen seurauksena hampaiden kiille kuluu pois mahahappojen syövyttämänä tehden hampaat hyvin alttiiksi reikiintymiselle, ientulehdukselle ja jopa hampaiden menetykselle. Laksatiivit ja oksentaminen myös laiskistuttavat suolta, koska suoli ei itse enää pääse töihin. 

Toisaalta, alipaino yhdistettynä aliravitsemukseen aiheuttaa ummetusta, koska keho saa niin vähän ruokaa, että suolen toiminta hidastuu jo tästä syystä.

Haluan vielä tuoda sellaisen seikan esille, että toistuva laihduttaminen aiheuttaa setpointin nousua, eli resetoitumista.

Kun ihminen rajoittaa ruokaa ja pudottaa painoa, tämä ei ole keholle hyvä tila; tämä on itse asiassa keholle taistele-tilanne, josta pitää päästä pois mahdollisimman nopeasti takaisin homeostaasiin. Mieli täyttyy ruoan ajattelusta ja mitä enemmän ihminen taistelee kehon viestejä vastaan, sitä vaikeampaa siitä tulee ja lopulta ihminen antaa periksi ja syö. Näin keho kerää äkkiä ruoan varastoon, paino nousee normaaliksi ja itse asiassa vielä vähän yli. Tämä ylimääräinen paino on kehon oma vakuutuskeino tulevaa nälkiintymiskautta varten.

Kun tästä taas ihminen säikähtää ja rupeaa dieetille, niin ensinnäkin painon putoaminen on vähän hankalampaa ja vaatii enemmän töitä, ja paino nousee nopeampaa - ja korkeammalle kuin edellisellä kerralla, ja taas keho säästää pahan päivän varalle lisää extraa,

Näin ollen laihduttaminen ei tee ihmisestä hoikkaa, vaan se on yksi syy ylipainoon. Meidän kehomme on uskomattoman älykäs ja meillä on sisäsyntyinen taito noudattaa kehon viestejä, esimerkiksi syödä intuitiivisesti ja pysyä hyvinvoivana. Syömishäiriön myötä tämä taito voi olla unohduksissa mutta se on mahdollista oppia uudestaan.

Alipaino ei siis ole millään tapaa tavoiteltava asia. Se on vaarallista terveydelle ja psyykeelle, ja se voi aiheuttaa pysyviä vaurioita. Se todella timmi ja hyvännäköinen f(sh)itnessmalli Instagramista? Hän kaatui, mursi lonkkansa ja joutui pyörätuoliin eikä koskaan enää voi viettää samanlaista elämää. Entäs se entinen fitnessmalli, joka sai keskenmenon? Selvisi, ettei hän voi saada omia lapsia.

Omalta kohdaltani voin sanoa esimerkiksi sydämeni ja luuston, sillä itselleni syntyi pitkä Qt-aikasyndrooma sekä sivuääni mitraaliläpän vuodon takia. Luustoni on todella hauras kiitos osteoporoosin, ja jo 9 vuotta sitten syntyi ensimmäiset kompressiomurtumat selkärankaan, yläselkään kyfoosi ja krooniset hermokivut.

Vahinko on se, ettemme tiedä mitä ihon alla tapahtuu. Emme tunne luuston haurastumista, emme tunne sydämen toimintahäiriöitä, emme tunne maksa-arvojen nousua, ennen kuin yhtäkkiä lääkäri toteaa vastaanotolla tilanteen vakavuuden. En ikinä uskonut, että alipaino voisi olla jotenkin muka vaarallista. Pidin itseäni poikkeuksena, jolle ei takuulla käy mitään. Mutta poikkeuksia ei ole olemassa; yksisarvisia ei ole olemassa.

Jos haluaa elää ja saada elämältään jotain muuta kuin jatkuvaa kärsimystä, niin silloin asialle on tehtävä jotain. Hyvä juttu on se, että sinä voit tehdä asialle jotain, sinä voit parantaa itsesi!

Lisää tuosta setpointista täällä; How dieting makes you gain weight, Huffington Post.

Bulimian hoito ja miten lopettaa oksentelu?

Olemme saaneet paljon toiveita liittyen bulimian hoitoon ja oksentelun lopettamiseen, joten tämä postaus keskittyy siihen.

Mutta ensiksi vähän teoriaa: mitä on bulimia?
Sanana "bulimia" tulee kreikan kielestä sanoista bous (härkä) ja līmos (nälkä), eli näin ollen sanana bulimia tarkoittaa "härännälkää".
Bulimia on syömishäiriö, jolle on tyypillistä toistuvat ja hallitsemattomat ahmimiskohtaukset, joita seuraa jonkinlainen kompensointikäyttäytyminen. Kompensaatiokäyttäytymisellä tarkoitetaan sellaista käyttäytymistä, jolla pyritään pääsemään eroon juuri syödystä ruoasta eri keinoilla, ja bulimiassa tyypillisin keino on oksentaminen. Tämän lisäksi usein esiintyy laksatiivie ja/tai nesteenpoistajien väärinkäyttöä, suolihuuhteluita, pakonomaista liikuntaa ja paastoamista.
Tyypillisesti ahmimiskohtaukset aiheuttavat niin suurta häpeää, että niiden lihottavaa vaikutusta pyritään hillitsemään rajoittamalla ruokavaliota, joka puolestaan lisää suoraan ahmimiskohtausten alttiutta.

Bulimiaa sairastavat kokevat sairautensa usein häpeällisenä ja sen takia on arvioitu, että vain yksi kuudesta tapauksesta havaitaan perusterveydenhuollossa. Bulimia on kuitenkin huomattavasti yleisempi kuin esimerkiksi anoreksia ja jonkinlaisia bulimisia oireita on jopa 20-40%:lla nuorista naisista; varsinaisen bulimiadiagnoosin saaneita on vähän tutkimuksesta vaihdellen 1-4% naisilla.
Bulimia aiheuttaa vakavia fyysisiä vaurioita. Veren elektrolyyttihäiriöt voivat aiheuttaa kohtalokkaita rytmihäiriöitä, hampaiden kiille kuluu ja hampaisiin syntyy eroosiota, on erilaisia toiminnallisia vatsavaivoja, refluksitautia, kuivumista, kuukautishäiriöitä, sylkirauhasten ja poskien turpoamista. Hapan oksennus syövyttää ruokatorvea mikä pahimmillaan voi johtaa oireyhtymään nimeltä Barrettin ruokatorvi, jossa ruokatorven alaosan limakalvo muuttuu suolen limakalvon kaltaiseksi. Tämä on myös erittäin suuri ruokatorven syövän riskitekijä.

Bulimian diagnostiset kriteerit ovat
- toistuvat ahmimisjaksot, joita tapahtuu vähintään kahdesti viikossa kolmen kuukauden ajan
- ruoka hallitsee ajattelua ja yksilö kokee pakonomaista tarvetta syödä
- ahmitun ruoan lihottavaa vaikutusta pyritään estämään erilaisilla kompensaatiokeinoilla, mm. oksentamisella
- voimakas lihomisen pelko sekä käsitys olevansa lihava

MinnieMaud soveltuu myös bulimian hoitoon, sillä bulimia kuuluu näihin restriktiivisiin syömishäiriöihin. Eli samat säännöt pätevät niin bulimian kuin anoreksian hoidossa, mutta bulimian hoidossa haastavinta on opetella sietämään ruoan ja kylläisyyden tunnetta ja lopettamaan oksentelu. Joudut näkemään vaivaa etsiäksesi uusia, toimivia keinoja käsitellä pahaa oloa, mutta se työ palkitsee itsensä moninkertaisesti takaisin!

Mutta miten päästä alkuun? Mitä pitäisi tehdä, kun jo pelkkä ajatuskin pelottaa?

1. Ruokailut kuntoon! Syö 5-6 pientä ateriaa tasaisin väliajoin äläkä missään vaiheessa anna nälän päästä liian kovaksi, koska nälkä on aina suora triggeri ahmimiseen ja oksentamiseen. Muista myös riittävä nesteiden nauttiminen, koska oksentelu kuivattaa kehoasi rajusti.
2. Älä kiellä itseltäsi mitään ruokaryhmiä! Kun leimaat jonkin ruokaryhmän itseltäsi kielletyksi siitä tulee sinulle pakkomielle. Et voi lopettaa sen ajattelemista ja loppujen lopuksi päädyt vain ahmimaan ja oksentamaan. Kokeile käänteistä psykologiaa: kaikki ruoka on minulle sallittua, saan syödä ihan mitä vaan ikinä haluan, mutta oksentamatta.
3. Kiellätkö itseltäsi muutakin kuin ruokaa, kuten hyvää oloa, lämpöä, rakkautta, leffaelämyksiä? Hoetko itsellesi koko ajan ettet ole minkään kivan arvoinen, ettet ole ystävien arvoinen? Tässä pätee sama kuin ruoassakin: älä kiellä itseltäsi mitään. Muuten ahdistuksen ja masennuksen kierre ruokkii itseään ja päädyt hakemaan lohtua ruoasta.
4. Lopeta laihduttaminen!!! Oikeasti! Ja tähän liittyen älä punnitse itseäsi vaan heitä se vaaka jorpakkoon.
5. Mitä tunnet? Jos tunnet koko ajan jotain epämääräistä ahdistusta tai pelkkää sekasotkua, niin pysähdy hetkeksi. Usein se päällimmäinen epämiellyttävä tunne peittää alleen ne oikeat tunteet, esimerkiksi pelon tai turvattomuuden tai surun, mutta joita et anna itsesi tuntea jostakin syystä. Pysy tietoisena tunteistasi äläkä pyyhi niitä syrjään vaan ota ne vastaan sellaisena kuin ne tulee. Hyödynnä tarvittaessa eri ahdistuksenhallintakeinoja ja/tai tippitaitoja.
6. Tiedosta triggerit ja vältä niitä. Useimmille syö niin paljon kuin haluat -buffetit ovat suora tervetulokutsu ahmimiselle, joten älä mene sellaiseen paikkaan. Tai jos tiedät etukäteen joutuvasi buffetpöytään mieti jo valmiiksi mitä syöt ja pysy siinä suunnitelmassa. Tarvittaessa voit aina kysyä neuvoa joltakin luotettavalta ihmiseltä ja pyytää häntä auttamaan sinua mikäli iskee halua ahmia ja oksentaa.
7. Pysy tietoisena ahmimishimoista. Kun sellainen tulee muista STOP: seis, ota askel taaksepäin, havainnoi tilannetta ja pysy tietoisena itsestäsi ja reaktioista. Mikä minut ajoi tähän tilanteeseen? Miksi haluaisin ahmia ja oksentaa? Olenko syönyt päivällä liian vähän ja nyt illalla on kova nälkä, vai haluaisinko syödä jotain hyvää mutta en salli sitä itselleni? Tässä tilanteessa ratkaisu on syödä riittävästi jo heti aamusta alkaen ja olla kieltämättä itseltäsi mitään. Syö ne pari keksiä tai muutama suklaapala, pysähdy, ota askel taaksepäin ja jätä se siihen.
8. Opettele ottamaan ajatukset ja tunteet vain ajatuksina ja tunteina, ja opettele kyseenalaistamaan niitä. Sen sijaan että ajattelet olevasi lihava, muuta se muotoon "minulla on ajatus, että olen lihava". Tai jos ajattelet päivän ajan ahmivasi illalla ja suunnittelet sessiota, muuta se muotoon "minulla on ajatus, että haluan ahmia ja oksentaa illalla". Tätä joudut toistamaan alussa useasti, jotta se menee perille, mutta tämä on varsin tehokas keino. Kun muutat sen muotoon "minulla on ajatus, että..." tajuat jo siinä vaiheessa mikä se ajatus on ja että se on vain ajatus! Ajatus, jota ei tarvitse noudattaa.
9. Mieti miten puhut itsellesi. Oletko äärimmäisen tuomitseva itseäsi kohtaan ja vain dissaat itseäsi? Haukutko itseäsi koko ajan sanoilla, joita et koskaan kehtaisi sanoa kenellekään muulle? Sisäisellä puheella on uskomattoman suuri vaikutus ensinnäkin siihen miten me suhtaudutaan itseemme mutta sillä on myös suora yhteys toipumiseen ja ahmimisen ja oksentamisen estämiseen. Mikäli koko ajan haukut itseäsi ja sanot, ettet ole minkään arvoinen ja että voisit yhtä hyvin vain ahmia ja oksentaa, niin tämä vain vahvistaa tuhoisaa ajatusmallia ja ylläpitää kierrettä. Sitä paitsi puhuisitko näin ystävällesi?
10. Viimeisenä mutta ei missään nimessä vähäisimpänä ne keinot käsitellä syömisen aiheuttamaa oloa. Tästä lisää seuraavassa kappaleessa.

bulimian kierre

Ihan ensiksi sinun kannattaa miettiä mitä keinoja olet kokeillut ja mitkä keinot olet huomannut toimimattomiksi. Tähän lisähuomautukseksi sellainen asia, että yksi kokeilu ei riitä sulkemaan pois vaihtoehtoja, vaan joudut kokeilemaan niitä useamman kerran vaikka se kuinka tuntuisi toimimattomalta. Sinun pitää opettaa itsellesi ja saada aivojen perukoille uutta käyttäytymismallia entisen tuhoisan tilalle, ja se tapahtuu vain ja ainoastaan toistojen kautta.
Huomion poissiirtäminen on olennaista. Siirrä huomiosi pois tilanteesta ja katso vaikka televisiota, lue kirjaa, tee käsitöitä, soita ystävällesi tai perheenjäsenelle, lakkaa kynnet, laula, soita, tanssi, kirjoita olotilaa ja päästä ihan kaikki ulos paperille. Useat kokevat paperille "oksentamisen" tehokkaana tapana saada pois mielestä se ahdistus ja pelko ja tästä on myös se hyöty, että voit jälkikäteen lukea tekstejäsi ja huomata toistuuko jokin kaava tai ajatusmalli ja onko ne kytköksissä johonkin.
Tietoisena pysyminen tuntuu alkuun epämiellyttävältä ja sitä voi löytää itsestään todella pelottavia ajatuksia ja tunteita, mutta tietoisuus itsestään ja ajatuksistaan ja tunteistaan auttaa löytämään ne kompastuskivet. Mieti miksi olet bulimian kehittänyt, mitä tarvetta se on syntynyt palvelemaan? Jotakin tarvetta varten se sinulla on, et sinä muuten olisi siihen sairastunut.
Olitko masentunut? Onko itsetuntosi todella huono? Pidätkö itseäsi täytenä nollana ja mitättömyytenä, ei minkään arvoisena? Ajatteletko, että syömisen ja kropan ulkomuodon kontrollointi jotenkin kompensoisi näitä käsityksiä itsestäsi?
Tiedosta oma mustavalkoajattelusi ja sairauden ajatukset ja kyseenalaista ne.
Onko ihan totta, että olen maailman typerin ihminen?
Onko ihan totta, etten ansaitse mitään?
Onko ihan totta, että olen niin surkea ihminen, että minun pitää ahmia ja oksentaa?
Onko ihan totta, että elämässä ei ole kuin musta ja valkoinen?

Kun alat taas ravitsemaan kehoasi voi fyysiset oireet olla rajut. Turvotus, hidas ruoansulatus ja ruoan kurkkuun takaisinnouseminen ovat todella epämiellyttäviä, mutta ne kaikki menevät ohi sitä nopeammin mitä sitkeämmin ruokit kehoasi.
Voit kokea säännöllisen syömisen aloittamisen helpommaksi ruoilla, jotka ovat nestemäisiä ja pehmeitä (esimerkiksi keittoja, smoothieita, soseita) joten niitä kannattaa hyödyntää kunnes kroppasi taas alkaa oppia käsittelemään ruokaa. Lisää ruokaan suolaa ja pureskele ruokasi, sillä vatsalaukullasi ei ole hampaita; sinulla on hampaat ruoan pureskelua varten. 
Mikäli sinun on hankala syödä keskittyen vain syömiseen, niin siirrä huomio muualle ja katso vaikka telkkaria syödessäsi ja katso telkkaria/lue kirjaa/tee käsitöitä vielä tunti syömisen jälkeenkin ja pysy paikoillasi. Tämä auttaa kehoasi käsittelemään ruokaa ja samalla vältät myös oksentamisen. Mikäli ruoka nousee kurkkuun häiritsevästi kannattaa ehdottomasti kokeilla happosalpaajia jokaisen ruokailun päätteeksi. Myös erilaisia ruoansulatusentsyymikapseleita voit vallan erinomaisesti käyttää apuna! Voit myös kokeilla juoda teetä aterian päätteeksi, ja myös lämmin haude (kuumavesipullo tai vaikka mikrossa lämmitettävä riisipussi) vatsan päällä voi lievittää turvotusta.
Mikäli kylläisen olon sietäminen tuntuu melkein ylitsepääsemättömältä eikä aloillaan oleminen onnistu voit lähteä vaikka rauhalliselle kävelylle ja poistua tilanteesta. Mene ulos istumaan ja valokuvaa samalla; tee vaikka erilaisia valokuvakollaaseja kyseiseen olotilaan liittyen!

 
Tärkeintä on saada ruokailurytmit kuntoon. Syö 5-6 pientä ateriaa päivässä tasaisin väliajoin. Ruoansulatusongelmia lievittääksesi suosi helppoja ja prosessoituja ruokia: lisää reilusti öljyä keittoon tai kunnon annos maapähkinävoita tai muuta rasvan lähdettä smoothieeseen. Kourallinen pähkinöitä on erinomainen lisä ruokaan kuin ruokaan antaen kehollesi todella kipeästi kaivattuja ravintoaineita eikä sen määrä ole niin suuri, että se aiheuttaisi välittömän himon ahmia ja oksentaa.
Etsi erilaisia keinoja siirtää huomiota muualle halusta oksentaa. Joudut tässä näkemään vaivaa, mutta se palkitsee sinut kyllä! Älä kiellä itseltäsi mitään, koska se on nälän ohella yksi suurimmista triggereistä ahmimiseen ja oksentamiseen. Jos sitten sorrut oksentamaan mieti mikä sinut ajoi siihen: olitko nälkäinen? Olitko surullinen etkä tiennyt miten käsitellä sitä? Ota opiksesi näistä tilanteista, koska relapsit opettavat aina jotakin! Muista kuitenkin se, että vaikka relapseja tapahtuu niin se ei saa olla syy retkahtamiseen!!
Ota päivä kerrallaan tai vaikka vain puoli tuntia kerrallaan, sillä usein koko laajemman kuvan ajattelu vain aiheuttaa pakokauhua ja saa lyömään takapakin päälle. Aseta itsellesi tavoitteita ja sitten palkitse itsesi niistä. Esimerkiksi kun olet ollut viikon oksentamatta pääset käymään kampaajalla; kahden viikon oksentamattomuus tarkoittaa uutta takkia jne.

Ja lopuksi: tämä on sinun käsissäsi, sinun omissa käsissäsi! Kun iskee extreme hunger ja sydän pakokauhusta hakaten olet jo valmis oksentamaan, niin pysähdy, jähmety. Muista, että vain sinä itse voit tilanteeseen vaikuttaa oksennatko vai et, ei kukaan muu sinua pakota niin tekemään.


-Heidi ja Vuokko